Lupa kasvaa – myös digimaailmassa
Media kuten pelit, ohjelmat, laitteet ja sovellukset ovat osa lapsiperheiden arkea ja yhtä lailla lasten kulttuuria. Jokainen lapsi on omanlaisensa mediankäyttäjänä eivätkä erilaiset sisällöt ja digitaalisen tekemisen kirjo lopu hevillä kesken. Sekuntikellolla kasvattamisen sijaan merkityksellisempää on se, mitä laitteiden parissa tehdään ja miksi.
Myönteisen kiinnostuksen osoittaminen lapsen mediankäyttöä kohtaan on tärkeä alku. Lasta kannattaa pyytää näyttämään ja kertomaan millaisten sisältöjen parissa hän viihtyy. Pelaamisesta, sovelluksista ja lasta netissä kiinnostavista asioista on hyvä olla valmis keskustelemaan, mutta kaikkea ei tarvitse osata tai tietää ennalta itse. Mahdollisista ennakkoluuloista on hyvä pyristellä eroon, mutta elämänkokemuksesta kannattaa pitää kiinni.
Yhteiset hetket mieluisten mediasisältöjen, pelien tai ohjelmien parissa ovat pienellekin lapselle arvokkaita. Jutustelulle kannattaa olla avoin ja korvia heristää, kun lapsi kertoo omista suosikeistaan. Samalla lasta voi auttaa oivaltamaan kokemastaan. Mediankäytöstä tulee aktiivisempaa yhdessä tutkien ja ruutujen sisällöistä keskustellen, ja ajatustenvaihto mediahetkissä tukee lapsen ymmärrystä mediasta ja maailmasta. Juttuhetket auttavat myös vanhempaa hahmottamaan median lapsessa herättämiä tunteita ja ajatuksia.
Pelit, kirjat, elokuvat tai netin kuvagalleriat tarjoavat keskustelunavauksia myös vaikeisiin aiheisiin ja niiden kautta voidaan päästä lähemmäs lasta askarruttaviin ajatuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Sopiva, yhdessä nautittu mediasisältö voi rikkoa jäätä hankalan aiheen ympäriltä ja antaa apua pienten tai suurempien solmujen purkamiseen.
Lapsen arjessa tasapaino erilaisten tekemisten välillä on tärkeää. Ajanhallinnan taidot linkittyvät yhä vahvemmin myös mediataitoihin ja siksi mediankäyttöä kannattaa pohtia kokonaisuuden kannalta. Perheen tasapainoinen media-arki voi edellyttää sääntöjä esimerkiksi pelaamiselle tai digilaitteiden käytölle. Myös ikärajoja on syytä noudattaa. Lapsen on helpompi ymmärtää ja noudattaa kotona sovittuja sääntöjä, jos hän ollut mukana luomassa niitä, säännöt ovat perusteltuja ja myös perheen aikuiset osoittavat pitävänsä niistä kiinni.
Jos lapsen mediankäyttö, sisällöt tai median parissa kuluva aika huolettaa, ilmaise huolesi avoimesti, ota aikaa rauhalliseen, yhteiseen keskusteluun siitä, miksi mediankäyttö on lapselle tärkeää, miten se vaikuttaa muuhun arkeen ja mikä mediasuosikeissa viehättää. Auta lasta tunnistamaan erilaisia tunteita, väsymystä tai levottomuutta ja sitä, miltä osin ne voivat johtua pitkiksi venähtäneistä ruutuhetkistä. Päivään on hyvä sovittaa yhdessäoloa, leikkiä, unta ja liikkumista. Rauhoita aika virittäviltä mediasisällöiltä ennen nukkumaanmenoa hyvän ja riittävän unen turvaksi.
Vanhemman kannattaa pysähtyä pohtimaan myös omaa mediankäyttöään. Omaa esimerkkiään ei kannata aliarvioida. Aika ajoin on hyvä miettiä, millaisia mediankäytön tapoja perheeseen on vakiintunut ja millaisia sosiaalisia tilanteita ja tunnelmia vaikkapa pelaamiseen liittyy. Huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen, millainen oma koti on mediaympäristönä. Miten perheenjäsenten mediankäyttö voi vaikuttaa toisten arkeen ja ovatko perheessä esillä olevat sisällöt sopivia pienimpien koettavaksi?
Yhteisten media- ja pelihetkien lisäksi on hyvä keksiä toisenlaista tekemistä ja sopia, millaisissa tilanteissa laitteet laitetaan yhdessä sivuun. Vanhempi antaa tärkeää mallia tasapainoisesta ja muita huomioivasta mediankäytöstä. Pienen lapsen suhde mediaan muodostuu pitkälti esimerkin pohjalta.
Parhaimmillaan digitaaliset laitteet tuovat arkeen iloa, hyötyä ja yhteistä tekemistä. Niiden avulla treenataan mediataitoja, mutta avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutussuhde lapsen ja vanhemman välillä luo pohjan lapsen taidoille ja hyvinvoinnille mediaympäristöissä. Lapsella on lupa kasvaa, ihmetellä ja oppia uutta suhteessa digitaaliseen kulttuuriin.
Omien sisältöjen tekeminen tukee mediataitoja, ilmaisua ja antaa mahdollisuuksia luovaan tekemiseen. Ohjaa monipuolisten, lapselle sopivien sisältöjen äärelle ja kokeilkaa yhdessä erilaisia tekemisiä, kuten kuvaamista, tiedonhakua tai oman pelin suunnittelua. Etsi lapselle mahdollisuuksia kokeilla ja kehittää omia taitojaan. Lapsella on myös oikeus tutkia ja löytää omia mediasuosikkejaan ja jakaa niiden tuottamaa iloa.
Tutustumalla yhdessä lapsen lempisisältöihin – olivatpa ne pelivideoita, tietokirjoja tai YouTube-kanavia – lapsi oppii oivaltamaan erilaisia näkökulmia ja jäsentämään kiinnostuksen kohteitaan. Yhteiset hetket median äärellä kehittävät myös vanhemman medialukutaitoa. Yhteisellä mediapolulla kannattaa kulkea vierellä.
Tänään käynnistyvä Peliviikko (30.10.–5.11.2017) rohkaisee yhteisiin pelihetkiin ja keskusteluihin tärkeästä osasta digitaalisesta mediakulttuuria.
Innostavaa ja yhteistä Peliviikkoa kaikenikäisille!
Rauna Rahja
Mediakasvatuksen asiantuntija