Lasten oikeudet eivät toteudu itsestään

Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Suomessa se on ollut voimassa vuodesta 1991 lähtien. Jokaisen sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin sopimuksessa turvattujen oikeuksien toteuttamiseksi. Lapsen oikeudet eivät toteudu itsestään. Niitä pitää toteuttaa joka päivä niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin kaikissa lasten kasvuympäristöissä.

YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lapsen oikeuksien sopimuksen tehokas täytäntöönpano edellyttää eri sektorit ylittävää koordinointia ja strategiaa. Jotta strategia olisi vaikuttava, se olisi hyväksyttävä hallinnon ylimmällä tasolla. Lapsen oikeuksien komitea on suositellut Suomelle kattavan toimintasuunnitelman laatimista lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanoon.

Lapsi- ja perhepolitiikka on ollut Suomessa viime vuosina poukkoilevaa ja lyhytjänteistä. Yhtenä syynä tähän on ollut, että Suomesta puuttuu lapsistrategia. Ruotsissa tällainen strategia on. Myös meillä tarvittaisiin lapsi- ja perhepolitiikkaa ohjaavaa ja lapsen oikeuksien sopimukseen nojaavaa kansallista strategiaa. Lapsistrategia ohjaisi valtionhallinnon lisäksi myös kuntien ja maakuntien päätöksentekoa ja toimintaa. Strategilla voitaisiin sitouttaa myös järjestöjä ja yrityksiä lasten oikeuksien edistämiseen.

Yleisesti ottaen lasten hyvinvointi on kehittynyt myönteisesti. Ei kuitenkaan riitä, että lapset voivat keskimäärin hyvin. Lasten hyvinvointi eriytyy ja eriarvoistuu. Lasten hyvinvointiongelmien taustalla on monia eri syitä. Olennaista on, että lapsi tai nuori saa tarpeenmukaista apua ajoissa. Jos peruspalveluissa apua ei saa, erityispalveluiden piiriin pääsy vie aikaa tai apua ei saa lainkaan, niin pienistä pulmista voi muodostua suuria ongelmia. Riittämättömän ongelmien ennaltaehkäisy ja varhaisen tuen puute ovat johtaneet siihen, että lastensuojelun ja lasten ja nuorten mielenterveyden erikoissairaanhoidon tarve on kasvanut. Tilannetta ovat heikentäneet varhaiskasvatukseen ja koulutukseen kohdistuneet leikkaukset.

Lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisessa olennaisen tärkeää on vahvistaa kiusaamisen ehkäisemistä. Moni lapsi ja nuori kokee syrjivää kiusaamista. Kouluterveyskyselyn mukaan peräti yli 40 prosenttia kodin ulkopuolelle sijoitetuista, toimintarajoitteisista ja ulkomailla syntyneistä nuorista kokee syrjivää kiusaamista.

Syrjinnän kielto ja ihmisten yhdenvertaisuus kuuluvat tärkeimpiin ihmisoikeuksiin Syrjimättömyys on yksi lapsen oikeuksien sopimuksen neljästä yleisperiaatteesta. Syrjintä on henkilön asettamista eri asemaan muihin ihmisiin nähden ilman hyväksyttävää perustetta. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan, että vertailukelpoisessa tilanteessa olevia ihmisiä on kohdeltava samalla tavalla.

Lapsen oikeuksien komitea korostaa, että syrjinnän kielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se myös edellyttää aktiivisia toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja eriarvoisuuden poistamiseksi. Lapsistrategia olisi hyvä väline myös lasten eriarvoistumisen torjuntaan. Ilman tavoitteellisia toimia ja kunnianhimoista ohjelmaa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen jää helposti vain toiveiden ja puheiden tasolle.

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet