Lapsiperheköyhyyden torjunta pitää ottaa vakavasti
”Mun kaikki vaatteet on vanhoja ja käytettyjä ja mua pilkataan aina siitä.”
”Isä sanoo, ettei mun tarvii huolehtia rahatilanteesta, että aikuiset hoitaa nää asiat. Mietin, että pitäiskö mun lopettaa harrastus, jos se auttaisi.”
”Mun puhelin meni rikki ja harmittaa, kun ei ihan liikaa oo tota rahaa tällä hetkellä perheessä.”
Tällaisia viestejä kuullaan aiempaa enemmän MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa, chatissa ja Nuortennetin kirjapalvelussa. Köyhyys tuntuu monen lapsen ja nuoren arjessa. Perheiden taloushuolet ovat olleet esillä myös MLL:n Vanhempainpuhelimeen ja chattiin tulleissa yhteydenotoissa yhä useammin. Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni -kyselyssä pienituloisten perheiden lapsista jopa 85 prosenttia koki, että perheellä on vaikeuksia selviytyä menoista. Perheen huono taloustilanne luo huolta ja stressiä lapsen arkeen sekä vähentää uskoa tulevaisuuteen.
Elinkustannukset ovat nousseet viimeisen vuoden aikana eniten sitten 1980-luvun alkuvuosien. Inflaatio on kiihtynyt jo yli 9 prosenttiin eivätkä palkat pysy hintojen nousun perässä. Palkansaajien reaaliansiot laskevat eniten sitten 1950-luvun lopun. Taloudellinen tilanne kurittaa entistä useampaa perhettä. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, Kelan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Turun yliopiston tutkijoiden viime syksynä tekemän arvion mukaan hintojen nousu on merkittävästi lisännyt lapsiperheköyhyyttä.
Perheisiin kiristyneellä taloustilanteella on monenlaisia vaikutuksia ja oman taakkansa siitä kantavat lapset ja nuoret. Monelta lapselta ja nuorelta voi jäädä harrastus aloittamatta tai sen joutuu lopettamaan, koska perheellä ei ole siihen varaa. Jos lapsi tai nuori joutuu taloudellisista syistä jäämään pois itselle tärkeästä ryhmästä, elämän sisältö voi kaventua ja ulkopuolisuuden ja joukkoon kuulumattomuuden kokemukset olla kouriin tuntuvia. Arjen yksinäisyyttä voi korostaa kuuntelevan aikuisen puute, kun omalla huolella ei haluta huolestuttaa jo valmiiksi kuormitettuja vanhempia.
Sosiaaliturvajärjestelmää ollaan parhaillaan uudistamassa ja työ jatkuu vuoteen 2027 asti. MLL korostaa, että sosiaaliturvan uudistuksen tavoitteena tulee olla lapsiperheköyhyyden vähentäminen ja lapsiperheiden riittävän toimeentulon varmistaminen. Uudistuksessa on myös huomioitava lapsiperheiden monimuotoisuus nykyistä paremmin. Työn, opiskelun ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen on myös oltava nykyistä joustavampaa. Köyhyys työssäkäynnistä huolimatta on Suomessa nimenomaan lapsiperheitä koskeva ilmiö.
Perusturvan riittämättömyys lisää köyhyyttä ja toimeentulotuen tarvetta ja siitä riippuvuutta. Lapsiperheiden kannalta huomionarvoista on, että lapsilisien reaaliarvo on tällä hetkellä noin 40 prosenttia matalampi kuin 1990-luvun puolivälissä. Sosiaaliturvauudistuksessa onkin tärkeää sitoa lapsilisä indeksiin ja tehdä tiekartta lapsilisän jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. Perusturvan tasoa on nostettava sekä yksinkertaistettava monimutkaista etuusjärjestelmää.
Sosiaaliturvakomitea on tehnyt selvityksiä ja mallinnuksia sosiaaliturvan uudistamisen vaihtoehdoista. Kaikkiin malleihin liittyy hyviä ja huonoja puolia, joten huolellinen vaikutusten arviointi, mukaan lukien lapsivaikutusten arviointi, on erityisen tärkeää ennen kuin päätöksiä tehdään.
Kevään 2023 eduskuntavaalit lähestyvät ja MLL:n vaaliblogeissa nostetaan esille lasten, nuorten ja lapsiperheiden etua edistäviä aiheita. Ne nousevat MLL:n eduskuntavaaliohjelman teemoista.
Esa Iivonen
johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet
Eevamaija Paljakka
vaikuttamistyön asiantuntija