Lapset kehysriihessä
Hallitus teki tällä viikolla pitämässään kehysriihessä linjaukset julkisen talouden lähivuosien suurista linjoista. Erityisen ilahduttavaa kehysriihen päätöksissä on kansallisen lapsistrategian valmistelun aloittaminen. Tavoitteena on tutkittuun tietoon nojaava, lapsen etua yhteiskunnallisessa päätöksenteossa vahvistava, poikkihallinnollinen strategia. Valmistelua ohjaa asetettavat laajapohjainen lapsifoorumi ja strategian ohjausryhmä. Lapsistrategian hyväksyminen jää seuraavalle hallitukselle.
Lapsistrategia on YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva lapsi- ja perhepolitiikan ohjauksen väline. YK:n lapsen oikeuksien komitea pitää tärkeänä, että jokaisella sopimusvaltiolla on kansallinen strategia lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa varten. Lapsen oikeuksien komitea on suosittanut Suomelle lapsipolitiikan koordinaation parantamista ja lapsistrategian laatimista. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat vahvasti ajaneet strategian laatimista.
Pienituloisten lapsiperheiden kannalta erittäin merkittävä kehysriihen päätös on vähimmäismääräisten vanhempainpäivärahojen tason nostaminen työmarkkinatuen tasolle. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut, ettei vanhempainpäivärahojen vähimmäismäärä täytä Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämää tasoa. YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea tehostamaan pyrkimyksiään tukea vähäosaisia perheitä sekä takaamaan kaikille lapsille oikeuden riittävään elintasoon.
Tervetullut päätös on myös perheiden monimuotoisuuden parempi huomiointi perhevapaissa ja perhevapaaetuuksissa. Adoptiovanhemman vanhempainpäivärahakautta pidennetään, monikkoperheessä isän isyysrahakautta pidennetään, kun perheeseen tulee samalla kertaa useampi kuin yksi lapsi. Lapsesta yksin huolehtivalle äidille tulee oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainpäivärahapäiviin.
Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa tuetaan 10 miljoonan euron määrärahalla vuodelle 2019. Rahalla voidaan pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimivissa päiväkodeissa. 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja laajennetaan ja jatketaan. Nämä parannukset ovat kannatettavia, mutta kovin vaatimattomia aiempiin leikkauksiin verrattuna. Hallitus ei perunut aiempaa päätöstään henkilöstön ja lasten suhdeluvun heikentämisestä ja ryhmäkokojen suurentamisesta eikä myöskään kokopäiväisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamista.
Tarpeellinen uudistus on käyttöönotettava toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisä, joka kohdistetaan opintorahan vähävaraisuuskorotukseen oikeutetulle alle 20-vuotiaille ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen opiskelijoille. Lisän suuruus on 46 euroa kuukaudessa. Seuraavan hallituksen olisi hyvä jatkaa tästä ja toteuttaa toisen asteen koulutuksen maksuttomuus myös oppimateriaalien osalta.
Hallitus on aiheellisesti huolissaan voimakkaasti alenevasta syntyvyydestä. Kysymys on paitsi nuorten aikuisten mahdollisuudesta perheen perustamiseen myös julkisen talouden kestävyydestä. Jatkuessaan vauvakato tulee aiheuttamaan merkittävän kestävyysvajeen. Jos syntyvyyden kehitys jatkuu nykyisenkaltaisena, työvoiman saatavuus heikkenee, veronmaksupohja rapautuu ja eläkkeiden rahoitus vaarantuu.
Nuorten aikuisten aseman heikentyminen työmarkkinoilla ja tulonjaossa on vaikuttanut perheellistymiseen. Lasten saaminen on lykkääntynyt, lapsia saadaan aiempaa vähemmän ja aiempaa useampi jää lapsettomaksi. Syntyvyyttä ei varmastikaan edistä kehysriihen linjaus siitä, että työttömänä olleen alle 30-vuotiaan nuorten kanssa voidaan jatkossa tehdä määräaikainen työsopimus ilman laissa muutoin säädettyä perusteltua syytä.
Esa Iivonen
johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet