Lapset ja nuoret eivät tarvitse lisää selvityksiä - nyt tarvitaan rahaa ja tekoja!
Suurin osa suomalaisista lapsista voi hyvin. Tätä rauhoittavaksi tarkoitettua slogania on hoettu 1990-luvun suuren laman ajoista lähtien. Eräs asiantuntija vertasi tuolloin lasten hyvinvoinnin tilannetta Nokian kännyköihin ja totesi, että jos Nokia ilmoittaisi, että heidän kännyköistään osa toimii oikein hyvin ja vain osa reistailee, niin Suomeen julistettaisiin kansallinen hätätila.
Huonosti voivien lasten ja nuorten osuus on edelleen luvattoman suuri, vaikka kymmenet työryhmät ovat istuneet ja lukuisat hankkeet tulleet ja menneet. Kaikki kunnia kehittämistyölle, mutta jos hankkeet ovat hädin tuskin hallituskauden mittaisia, ja hallituskaudestakin ensimmäinen vuosi menee niiden suunnitteluun, niin pitkälle ei pötkitä. Ja jos hankkeen tulosten käyttöönottoon ja valtakunnalliseen levittämiseen ei ole varattu rahoitusta, niin jälkeen jää vain arkistoihin unohtuvia loppuraportteja.
Ketään ei aseteta vastuuseen, ja seuraavaan hallitusohjelmaan voidaan taas kirjata uusi mahtava hanke tai ohjelma. Hyvä keino olla tekemättä juuri mitään on perustaa työryhmä, joka selvittää, mitä pitäisi tehdä ja laatii sitten kehittämisohjelman. Ohjelman rahoitus ja toimeenpano jää vähemmälle huomiolle, ja aina sille ei edes osoiteta rahoitusta.
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja vahvistaminen ei ole rakettitiedettä. Kyse on perusasioista: Lapsi tarvitsee tunteen siitä, että hän on rakastettu, hän on osa yhteisöä, hän oppii, hän saa ruokaa, lepoa ja liikuntaa. Jotta tämä voi toteutua tarvitaan vanhempia, jotka saavat tukea lapsen kasvatukseen ja kehitykseen: siis toimivaa neuvolaa, varhaiskasvatusta, koulua. Neuvolaa, josta ei ole leikattu terveystarkastuksia, ja jossa on aikaa kuulla ja selvittää tuen tarpeita. Varhaiskasvatusta ja koulua, jossa ryhmäkoot ja työntekijämäärät mahdollistavat sen, että lapset ja nuoret saavat riittävästi huomiota ja tukea oppimiselleen. Ja jossa lasta ei kiusata, vaan häntä autetaan kaikin keinoin pääsemään osaksi ryhmää.
Mielenterveys rakentuu turvallisissa suhteissa ja yhteisöissä. Yhteisö tarjoaa matalan kynnyksen apua, silloin kun lapsella tai nuorella on mielenterveyspulmia. Lapsiystävällinen yhteiskunta tarjoaa hoitopolun, joka yhdistää peruspalvelut erikoispalveluihin, ilman että punaiset valot vilkkuvat vähän väliä ja eteenpäin ei pääse, kun palvelut ovat ruuhkautuneet tai tie päättyy umpikujaan, kun palvelua ei ole. Huonosti voiva lapsi ei voi odottaa, hänen on saatava apua heti!
Suomessa on riittävästi tietoa ja asiantuntemusta lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistamiseen ja mielenterveysongelmien hoitamiseen. Vaan onko päättäjillä tahtoa ja rohkeutta antaa siihen riittävät rahat ja resurssit?
Kevään 2023 eduskuntavaalit lähestyvät ja MLL:n vaaliblogeissa nostetaan esille lasten, nuorten ja lapsiperheiden etua edistäviä aiheita. Ne nousevat MLL:n eduskuntavaaliohjelman teemoista. Tutustu MLL:n eduskuntavaalisivuihin ja anna äänesi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävälle ehdokkaalle!
Marie Rautava
Ohjelmajohtaja