Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa hyvinvointialueita

Hyvinvointialueiden tehtävänä on osana julkista valtaa turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Lasten ihmisoikeuksien kannalta erityisen merkittävässä roolissa on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka on ollut Suomessa lakina voimassa vuodesta 1991 lähtien.

Sopimuksella turvataan lapsille tärkeitä oikeuksia. Sopimuksen toteuttaminen hyvinvointialueella ei ole mikään hyvän tahdon asia, vaan oikeudellinen velvoite. Lapsen oikeuksien sopimusta on noudatettava hyvinvointialueella, kuten muutakin velvoittavaa lainsäädäntöä.

Hyvinvointialueen vastuulla on sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestäminen. Lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyy paljon näihin liittyviä velvoitteita, kuten lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan ja terveyspalveluihin, oikeus sosiaalipalveluihin sekä velvoite tukea vanhempia lasten kasvatuksessa.

Lapsen oikeuksien komitea on määritellyt neljä lapsen oikeuksien sopimuksen kohtaa yleisperiaatteiksi, jotka tulee huomioida kaikkien sopimuskohtien tulkinnassa. Yleisperiaatteet ovat syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä lapsen oikeus tulla kuulluksi. Nämä periaatteet tulee ottaa huomioon hyvinvointialueen päätöksenteossa ja toiminnassa kaikissa lapsia koskevissa asioissa.

Syrjimättömyys. Lapsen oikeudet on turvattava kaikille lapsille ilman minkäänlaista syrjintää. Syrjinnän kielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se myös edellyttää aktiivisia toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. On monia lapsiryhmiä, joiden oikeuksien toteutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomioita. Näitä ovat esimerkiksi vammaiset, pitkäaikaissairaat tai neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavat lapset, maahanmuuttotaustaiset lapset sekä kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset.

Lapsen edun ensisijaisuus. Lapsen edun käsitteellä on tarkoitus varmistaa lapsen oikeuksien toteutuminen ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys. Lapsen etu saa sisältönsä lapsen oikeuksista ja tarpeista. Lapsella on oikeus siihen, että hänen etunsa arvioidaan ja otetaan ensisijaisesti huomioon. Tämä koskee niin tilanteita, jossa tehdään yhtä lasta, lapsiryhmää tai yleisesti lapsia koskevia päätöksiä. Lapsiryhmää tai yleisesti lapsia koskevissa asioissa lapsivaikutusten arviointi on väline sen selvittämiseen, miten päätös voidaan tehdä lasten etujen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsivaikutusten arviointi on otettava käyttöön hyvinvointialueen päätöksenteossa heti alusta lähtien.

Lapsen oikeus kehittymiseen. Lapsen kehittyminen on kokonaisvaltainen käsite, johon kuuluvat kaikki lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet. Lapsen oikeuksien komitea korostaa, että kehittyminen on ymmärrettävä laajassa merkityksessä käsittäen kehityksen eri osa-alueet. Komitea korostaa, että kehittymisen käsitteessä ei ole kyse vain lapsen kehityksen varmistamisesta kohti aikuisuutta vaan myös parhaiden mahdollisten olosuhteiden järjestämisestä lapsen nykyistä elämää varten.

Lapsen oikeus tulla kuulluksi. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja ilmaista näkemyksensä kaikissa häntä koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapsilla ja nuorilla on paljon tietoa, jota ei saada päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen tueksi muutoin kuin kuulemalla heitä. Lapsia ja nuoria onkin kuultava systemaattisesti hyvinvointialueen asukkaina ja palveluiden käyttäjinä. Lasten ja nuorten kuulemiselle ja osallisuuden toteutumiselle tulee luoda rakenteet. On tärkeää varmistaa, että lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuus esittää näkemyksensä ilman minkäänlaista syrjintää. Esimerkiksi vammaiset lapset saattavat tarvita enemmän tukea mielipiteidensä ilmaisemiseen. Kuulemisen toteuttamisessa on erityistä huomiota kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin ja vähemmistöryhmiin kuuluviin lapsiin ja nuoriin.

Meidän on muistettava, että lapsen oikeudet eivät toteudu itsestään. Niitä on toteuttava kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa joka päivä. Tämä koskee myös hyvinvointialueita.

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet