Lapsen oikeuksien sopimus ja Geneven sopimukset edellyttävät lasten suojelemista sotatoimilta

Tiedot Ukrainasta kertovat, että Venäjän sotavoimat ovat kohdistaneet iskuja suureen määrään siviilikohteita. Pommitukset ovat kohdistuneet laajassa mittakaavassa asutuille alueille surmaten ja haavoittaen siviilejä, tuhoten asuntoja, kouluja, päiväkoteja, sairaaloita ja muita siviilikohteita. Lukuisia lapsia on kuollut tai haavoittunut. Valtava määrä lapsia ja heidän perheitään on joutunut pakenemaan kodeistaan. Tähän päivään mennessä ulkomaille on paennut jo kaksi miljoonaa ukrainalaista, joista huomattava osa on lapsia.

Käynnissä oleva sota on järkyttävä loukkaus lasten oikeuksia vastaan ja valtava katastrofi Ukrainan 7,5 miljoonalle lapselle. Kansainvälinen humanitaarinen oikeus on yksiselitteinen. Siviiliväestöä on suojeltava sotatoimilta. Ukrainasta saatujen tietojen mukaan tämä ei ole valitettavasti toteutunut. Venäjä ei ole noudattanut humanitaarisen oikeuden sääntöjä noudattanut, kun se kohdistaa säälimättömiä sotatoimia myös siviiliväestöä kohtaan.

Geneven sopimukset muodostavat perustan kansainväliselle humanitaariselle oikeudelle eli sodan oikeussäännöille. Geneven sopimuksia on neljä ja niitä täydentäviä lisäpöytäkirjoja on kolme. Lasten ja muun siviiliväestön suojelun kannalta olennaisia ovat

• Geneven sopimus siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana (IV sopimus) ja
• Geneven sopimusten lisäpöytäkirja kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta (I pöytäkirja).

Lasten suojelemisessa sotatoimilta Geneven sopimusten lisäksi olennaisia ovat

• YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja
• sen valinnainen pöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 38 artiklan mukaan sopimusvaltioiden on kunnioitettava kansainvälisen humanitäärisen oikeuden sääntöjä. Sopimusvaltioiden on ryhdyttävä siviiliväestön suojelua koskevien velvoitteidensa mukaisesti kaikkiin mahdollisiin toimiin suojellakseen lapsia, joihin aseellinen selkkaus vaikuttaa. Sopimusvaltioiden on myös ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, etteivät alle 15-vuotiaat henkilöt suoranaisesti osallistu vihollisuuksiin. Tämä ikäraja on nostettu 18 vuoteen lapsen oikeuksien sopimuksen valinnaisessa pöytäkirjassa, joka koskee lasten osallistumista aseellisiin selkkauksiin.

Ukraina ja sen lapset tarvitsevat apuamme. Suomessa on useita järjestöjä, jotka toimivat Ukrainassa tai joilla on siellä valmiiksi kumppanijärjestöjä. Tämä varmistaa nopean avun perille menon. Rahan lahjoittaminen on helppoa esimerkiksi verkkopankin kautta. MLL kanavoi varoja Ukrainassa tai sen lähialueilla toimivien yhteistyöjärjestöjensä hätäapuun lapsille ja perheille.

Julma sota Ukrainaa vastaan järkyttää meitä kaikkia. Aikuisten on kuitenkin tärkeä pysyä rauhallisina sekä suojella ja tukea lapsia ja nuoria sotauutisten tulvassa. Sotauutisoinnin täyttäessä uutisvirran on pyrittävä rauhoittamaan oma mieli ja tarvittaessa rajoitettava myös omaa uutisseurantaa, jotta voi paremmin tukea lapsia ja myös muita läheisiä. Huolta ja pelkoa herättävistä asioista keskusteleminen ja rauhoittaminen, tavallisen arjen ylläpitäminen ja toivon luominen ovat nyt enemmän kuin tärkeitä asioita.

Täältä löydät tukea tarjoavat MLL:n ohjeet

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet