Kuntapäättäjä, huomio lapsiin ja nuoriin

Onnea sinulle, joka tulit valituksi kunnanvaltuutetuksi. Samoin sinulle, jolle valtuuston ovi ei kampanjoinnista huolimatta tällä kertaa auennut, sillä yhteisten asioiden hoitajia tarvitaan myös lautakunnissa. Se ei ole yhtä näkyvää, mutta ehdottoman tärkeää vaikuttamista.

Päätökset, jotka eniten vaikuttavat kansalaisten arkeen, tehdään kunnissa. Tuleva valtuustokausi on poikkeuksellisen mielenkiintoinen, sillä kunnan tehtävät muuttuvat vuoden 2019 alusta sote- ja maakuntauudistuksen myötä. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät silloin maakunnille. Kuntien tehtäviä ovat jatkossa varhaiskasvatus ja koulutus, liikunta-, kulttuuri-, sekä nuorisotoimi, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja paikallinen elinkeinopolitiikka sekä maankäyttö ja rakentaminen.  Suurin osa kunnan tehtävistä koskee lapsia ja nuoria.

Päätettävät asiat ovat usein monimutkaisia ja vaativat huolellista perehtymistä. Viisas päättäjä kerääkin tietoa monesta lähteestä ja kuuntelee palvelujen käyttäjiä, myös lapsia ja nuoria.  Hän vaatii myös, että ennen päätöksentekoa arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutukset.

Lapset ovat kuntalaisia, joilla ei ole äänioikeutta. Heillä on kuitenkin kuntalaisina samat oikeudet kuin aikuisilla ja kunnan palvelut: päiväkoti, leikkipuisto, koulu, kirjasto ja liikuntapaikat ovat heille oleellisen tärkeitä jokapäiväisiä ympäristöjä.

Kiireellisimpiä ratkaistavia asioita ovat koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat. Korjausten viipyminen ja väistötilojen puute aiheuttavat oireita ja sairauksia tuhansille päiväkotilapsille ja koululaisille. Uhkana on jopa niin vakava sairastuminen, että se katkaisee koulupolun ja pahimmillaan estää työllistymisen aikuisena.

Toinen huomiota vaativa asia on lasten ja nuorten palvelujen taso sekä nykyisessä että uudessa tilanteessa. Mitä paremmin lasten nuorten ja perheiden palveluketjut saadaan kunnan ja maakunnan välillä toimimaan, sitä aikaisemmin ongelmia voidaan ratkaista. Tällä hetkellä esimerkiksi mielenterveyspalveluja tarvitsevat nuoret eivät saa riittävää ja vaikuttavaa apua ongelmiinsa ja tilanteet kriisiytyvät. Perusongelma on, että nuoret eivät tunne palveluja eivätkä osaa hakeutua niihin ajoissa. Palvelujen kehittämisessä on välttämätöntä kuunnella nuoria itseään, parantaa ammattilaisten ja nuorten kohtaamista ja tukea myös ammattilaisten jaksamista.
Tehokas varhainen tuki, jolla voidaan määrätietoisesti estää eriarvoisuutta, on ennen kaikkea hyvinvointikysymys, mutta se on myös kuntatalouskysymys. Satsaus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jossa lapsiryhmät ovat riittävän pieniä, työntekijät koulutettuja ja työhönsä sitoutuneita ja kumppanuus vanhempien kanssa toimii, on lasten oikeus. Se on myös järkevää talouden hoitoa, sillä se kaventaa lasten kotitaustasta johtuvia eroja ja on erittäin tehokasta syrjäytymisen ehkäisyä. Myös harrastusmahdollisuuksien turvaaminen kaikille vahvistaa lasten hyvinvointia.

Jokaisessa kunnassa on oltava kuntastrategia, joka sisältää pitkän aikavälin tavoitteet asukkaiden hyvinvoinnin sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä sekä palvelujen järjestämisestä. Viimeistään sitä laadittaessa on syytä tutustua lapsen oikeuksien sopimukseen, jota kunnan on velvollisuus noudattaa ja edistää.

Lapsiystävällinen kunta on elinvoimainen ja asukkailleen turvallinen, hyvä kaikenikäisille. Esimerkiksi liikkumisratkaisut, jotka toimivat koululaisille, tukevat usein myös vanhusten omatoimisuutta. Perheiden huomioiminen ja lapsiystävällisen kunnan maine on omiaan houkuttelemaan aktiivi-ikäisiä muuttajia, mikä taas vahvistaa kunnan taloutta. Lapsiystävällisyys syntyy lasten oikeuksien tuntemisesta ja niiden määrätietoisesta edistämisestä.
Kiitos, että käytät aikaasi yhteisiin asioihin ja huomioit kaikenikäiset kuntalaiset, etenkin ne lapset ja nuoret, joiden ääni helposti jää kuulumattomiin.

Liisa Partio

Entinen viestintä- ja varainhankintajohtaja