Kunnissa on varauduttava koronakriisin pitkään jälkihoitoon

Koronapandemia on vaikuttanut suomalaisten arkeen jo kokonaisen vuoden, eikä kriisin loppuminen ole vielä näköpiirissä. Helpommin leviävät muuntovirukset ovat lisänneet tautitapauksia ja rokotukset etenevät hitaammin kuin vielä vuoden alussa toivottiin. Mitä pidempään koronapandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet kestävät sitä suurempia ovat myös kriisiin kielteiset vaikutukset.

Koronakriisin kielteisten pitkäaikaisten vaikutusten torjuminen kuuluu paitsi valtion myös kuntien merkittävimpiin tehtäviin lähivuosina. Siksi koronakriisin jälkihoito on yksi kuntavaalien tärkeistä teemoista.

Jo tällä hetkellä huomattava osa kunnan tehtävistä liittyy lasten ja nuorten hyvinvointiin, sote-uudistuksen jälkeen valtaosa. Tulevaisuuden kunta on tehtäviltään lasten ja nuorten kunta. Uusilla valtuutetuilla tulee siksi olla ymmärrys kriisin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Samoin käsitys siitä, mitä kielteisten vaikutusten torjunta ja lieventäminen edellyttävät. Muutoin voi käydä niin, että kunnissa tehdään päätöksiä, jotka entisestään heikentävät lasten ja nuoren hyvinvointia. Tämä tulisi inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kalliiksi. Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa.

Koronakriisin vaikutukset lapsiin ja nuoriin ovat olleet suuret. Poikkeustilanteessa palvelut ovat ohentuneet samaan aikaan kun niiden tarve on kasvanut. Esimerkiksi opiskeluhuollossa ja nuorten mielenterveyspalveluissa on syntynyt vajetta, joka on täytettävä.

Etäopetus, joka tälläkin hetkellä koskee huomattavaa osaa lapsia ja nuoria, aiheuttaa myös lisätuen tarvetta. Lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat ovat olleet etäopetuksessa pääkaupunkiseudulla ja monilla muilla alueilla yhtäjaksoisesti jo yli kolme kuukautta, ja tilanne jatkuu vielä ainakin kuukauden.

Kysymys ei ole vain siitä, että oppimistulokset jäävät etäopetuksessa huonommiksi. Sosiaaliset vaikutukset ja vaikutukset mielenterveyteen ovat tätäkin suuremmat. Mielenterveyden ongelmat heijastuvat eriasteisesti suureen joukkoon lapsia ja nuoria. Tämä on näkynyt myös MLL:n auttavissa puhelin- ja nettipalveluissa. Lapset ja nuoret ovat kokeneet yksinäisyyttä, ahdistusta, masentuneisuutta ja huolta tulevaisuudesta. On huomioitava myös, että monet mielenterveyden haasteet tulevat näkyviin vasta pidemmällä aikavälillä.

Koronakriisin jälkihoidossa olisi vastuutonta leikata lasten ja nuorten palveluista ja tuesta. Päinvastoin on välttämätöntä, että kunnissa tunnistetaan koronatilanteesta aiheutuneet tuen tarpeen ja vastataan niihin. Se tarkoittaa lisäsatsauksia, mutta niihin kunta saa tukea. Valtio on antanut ja tulee edelleen antamaan kunnille lasten ja nuorten palveluihin lisärahoitusta. Tämä rahoitus on käytettävä siihen tarkoitettuihin kohteisiin, ei kunnan tilinpäätöksen katteeksi.

Kouluissa ja oppilaitoksissa on vahvistettava sekä oppimisen että opiskeluhuollon tukea. Myös varhaiskasvatuksessa on vahvistettava lasten hyvinvoinnin ja kasvun tukea. Lasten ja nuorten harrastustoiminnan jatkuvuus on turvattava ja harrastuksia tuotava koulujen yhteyteen niin sanotun Suomen mallin mukaisesti.

Lasten ja nuorten kasvuympäristöissä on pyrittävä kaikin tavoin lujittamaan lasten ja nuorten toiveikkuutta, tulevaisuuden uskoa, turvallisuuden tunnetta ja kokemusta tulla kuulluksi. Lasten ja nuorten kanssa työskenteleville on turvattava riittävästi aikaa lasten ja nuorten kohtaamiseen ja kuuntelemiseen.

Perheen jälkeen tärkeimmät lasten ja nuorten kasvuympäristöt ovat kuntapalveluita. Näissä palveluissa on kysymys ihmisistä ja ihmissuhteista. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi: paljonko päiväkotiryhmässä on aikuisia, kuinka suuret ryhmäkoot ovat kouluissa, onko koulupsykologilla ja -kuraattorilla riittävästi aikaa kohtaamiseen tai kuinka nuorisotyö tavoittaa nuoret?

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet