Koulutaival alkaa - puhelimella vai ilman?  

Asuuko teillä tuleva ekaluokkalainen? Hienoa! 

Olet ehkä viime vuosina huomannut, miten kiinnostava aikuisen tai isomman sisaruksen puhelin tulevan ekaluokkalaisen mielestä on. Kenties olette ottaneet ja katselleet kuvia, pelanneet tai selanneet nettiä yhdessä. Voi olla, että puhelimesta on tullut myös kiistaa eikä sitä ole aina ollut helppoa saada lapselta takaisin.

Ehkä tällä hetkellä puntaroitte laitteen hankintaa tai se on tulevalla ekaluokkalaisella jo olemassa. Olipa laite älypuhelin, kellopuhelin tai jokin muu teknologia, nyt on hyvä hetki käydä läpi pari asiaa.

On aivan ok, ettei koulun aloittava lapsi saa vielä omaa puhelinta tai muuta älylaitetta. Te puntaroitte perheenä, millaisissa tilanteissa laitteesta olisi tai ei ole apua. Miten koulumatkat kuljetaan? Onko kotona tai naapurissa paikalla joku turvallinen aikuinen, jonka puoleen ekaluokkalainen voi tarvittaessa kääntyä? Miten luokkakavereihin saa yhteyden?

Osassa ekaluokkalaisten perheitä on päädytty ensimmäisenä laitteena kellopuhelimeen. Sen avulla voi pitää yhteyttä lähimpien ihmisten kanssa, mutta se ei sisällä avointa internetiä tai sosiaalisia medioita. Turvallista ja fiksua viestintää on hyvä harjoitella myös tämän laitteen kanssa.

Kellopuhelimella voi ottaa kuvia ja onkin hyvä kerrata, ettei kenestäkään saa ottaa kuvaa vastoin tämän tahtoa. Kuten muutkin digivälineet, myös kellopuhelin on syytä laittaa hyvissä ajoin syrjään ennen nukkumaanmenoa, jotta uni saa tulla rauhassa.

Ok, tästä se harjoittelu viimeistään lähtee. Tutustukaa puhelimen ominaisuuksiin lapsen näkökulmasta. Mitä on lupa tehdä, keihin voi pitää yhteyttä? Mitä asioita lapsi kenties jo osaa? Uusia sovelluksia tai pelejä on alkuun hyvä asentaa vain vanhemman kanssa.

Jos vanhempi seuraa lapsen liikkumista sijaintitietojen perusteella, onhan lapsi tästä tietoinen? Miten lapsi toimii, jos hän ei ole varma yhteydenottajasta tai kohtaa omalla tai kaverin laitteella jotain pelottavaa. Entä jos vanhempaa ei saakaan puhelimella kiinni? Lapsen käyttäytyminen antaa joskus vihjettä siitä, että mielessä pyörii jotain erityistä murhetta. Vanhemman on hyvä ottaa puhelimen sisällöt puheeksi aika ajoin.

Ekaluokkalainen tarvitsee vanhemman tukea kaverisuhteissaan. Miten niitä luodaan ja ylläpidetään, mikäli käytössä on digilaite. Siinäkin on muutama hyvä sääntö.

Ekaluokkalaisen ei kannata liittyä ryhmiin, joiden jäseniä hän ei tunne. Mitä nuorempi lapsi, sitä yksityisempiä profiilien kannattaa olla. Yhtä lailla tärkeää on käydä läpi, millaisia kuvia itsestä tai muista saa jakaa. Millaiset viestit, ryhmiin liittämiset tai poistamiset tuntuvat ikäviltä? Lapsia kannattaa kannustaa siihen, että kaveruus on paljon muutakin kuin puhelimella olemista.

Oli tilanne oman ekaluokkalaisesi ensimmäisen oman laitteen hankinnan suhteen, mikä tahansa, on joka tapauksessa todennäköistä, että oma laite nyt tai aikanaan vaikuttaa lapsen kokemuspiiriin, perheen vuorovaikutukseen ja ajankäyttöön. Hankintaa miettiessä vaakakupissa painaa huoli lapsen pärjäämisestä arjessa. Toisessa kupissa on kaikki se hyödyllinen ja haitallinen, joka ulottuu netillisen puhelimen myötä lapsen maailmaan. Kun digilaitteet tulevat mukaan, puntarissa on fyysisen turvallisuuden lisäksi lapsen mielen sisäinen turvallisuus.

Mikään tekninen esto tai turvaa tuova sovellus ei korvaa sitä, mikä on lapsen korvien välissä. Digitaalisia taitoja ja tasapainoa ei opita kuin harjoittelemalla. Tulet todennäköisesti selvittelemään viestiryhmissä ilmenneitä lasten välisiä riitoja, rauhoittelemaan lasta, kun puhelimella on tapahtunut jotain hämmentävää tai vääntämään kättä siitä, milloin laitteella olemiseen on tai ei ole hyvä hetki. Turhauttavaa? Joskus sitäkin. Tarpeellista? Ehdottomasti.

Yhteinen harjoittelu ja lapsen digikokemusten äärelle pysähtyminen opettaa vanhemmallekin paljon. Yhtä tärkeää on jutella, missä asioissa laitteista on perheellemme hyötyä ja iloa. Millainen mediankäyttäjä sinun ekaluokkalaisesi on? Mikä häntä innostaa, mikä vaatii harjoitusta? Lapset kehittyvät yksilöllisesti myös mediataidoissa.

Lapsella on oikeus tulla kuulluksi, miten hän kokee oman kasvuympäristönsä, oli se digitaalinen tai ei. Tärkeää on välittää viestiä, että vanhempi on kiinnostunut siitä, mitä lapselle laitteella kuuluu. Kun ekaluokkalaisen kanssa jumpataan älylaitteiden turvallista käyttöä ja pysytellään mukana, kantaa se hedelmää myös jatkossa.

Siispä vanhempi: kun laitat elokuussa ensimmäisenä koulupäivänä taskuusi nenäliinan, sujauta sinne samalla ajatus lapsen vierellä kulkemisesta alkavalla digitaipaleella. Ensimmäisen oman älylaitteen myötä lapsen maailmaan astuvat niin kaverisuhteiden digitaaliset koukerot kuin parhaimmat ja pahimmat teknologiavälitteiset ilmiöt. Joskus niidenkin äärellä tarvitaan nenäliinaa.

Turvallista digitaalista matkaa! Ette ole yksin: MLL:n mediakasvatuksen sisällöt ovat tukenanne. 

Rauna Rahja

Mediakasvatuksen asiantuntija