Koronakriisin hoidossa tarvitaan laaja-alaisia toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi
Koronaviruskriisillä on ollut huomattavat vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lasten ja nuorten hyvinvointi on aikuisväestöä enemmän riippuvainen julkisista palveluista ja yhteiskunnan voimavaroja koskevista päätöksistä. Tämä on syytä muistaa myös koronakriisin jälkihoitoa koskevassa päätöksenteossa.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toukokuun lopussa kansallisen lapsistrategian valmistelun yhteyteen työryhmän kartoittamaan koronakriisin vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja lapsen oikeuksien toteutumiseen. Toimin työryhmän puheenjohtajana. Työryhmämme ensimmäinen raportti julkaistiin kesäkuun lopulla.
Keskeinen havainto on, että koronakriisi uhkaa monin tavoin lisätä lasten ja nuorten eriarvoisuutta ja ulkopuolisuutta. Kriisin kielteiset vaikutukset kasaantuvat ja kumuloituvat lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Vaikka koronakriisi ja poikkeusolot vaikuttavat jokaiseen lapseen, nuoreen ja perheeseen, vaikutukset eivät ole samanlaisia kaikkien lasten ja nuorten kohdalla. Vaikutukset vaihtelevat merkittävästi eri lasten ja nuorten kohdalla.
Pitkä poissaolo varhaiskasvatuksesta, koulusta ja harrastuksista vaikuttaa erityisen vahvasti heikommassa asemassa oleviin lapsiin ja lapsiin, jotka tarvitsevat useampia palveluja ja enemmän tukea. Koronakriisi on myös vaikuttanut kielteisesti monen perheen toimeentuloon.
Koronakriisin kielteisten vaikutusten minimoimiseksi tarvitaan johdonmukaisia toimia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä pärjäävyyden edistämiseksi. Eriarvoistumiskehityksen torjuminen vaatii riittäviä ja riittävän pitkäaikaisia toimia. Ilman merkittäviä julkisen vallan toimia koronakriisi lisää lapsiperheköyhyyttä, lasten, nuorten ja perheiden sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, lasten ja nuorten harrastusten ulkopuolisuutta sekä nuorten työelämän ulkopuolisuutta.
Poikkeusolot ovat lisänneet monien palveluiden ja tuen, kuten mielenterveys- ja lastensuojelupalveluiden sekä toimeentuloturvan, tarvetta. Koronatilanteen kielteisten vaikutusten lieventämiseksi hallitus on päättänyt toteuttaa noin 320 miljoonan euron lasten ja nuorten hyvinvointipaketin vuoden 2020 neljännen lisätalousarvion yhteydessä. Lisävoimavaroja tarvitaan myös tulevissa talousarvioissa. Nämä toimet maksavat, mutta vielä enemmän maksaa niiden tekemättä jättäminen. Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa.
Koronakriisin jälkihoidossa tarvitaan koko yhteiskuntaa. Valtion ja kuntien lisäksi kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli koronakriisin lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten torjumisessa. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset on turvattava tulevissa rahoitusratkaisuissa.
Voimavarojen turvaamisen ohella tarvitaan uudenlaisten toimintatapojen ja yhteistyömuotojen käyttöönottoa ja vahvistamista. Koronakriisi on osoittanut monilta osin palvelujärjestelmämme kriisiä edeltävän hajanaisuuden ja pirstaleisuuden sekä tehnyt entistä näkyvämmäksi pirstaleisuuden aiheuttaman lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja pärjäävyyden edistämisen vaikeuden.
Koronakriisin aikana on kehitetty ja otettu käyttöön uusia yhteistyökäytäntöjä eri toimijoiden välillä sekä vahvistettu monin eri tavoin digitaalisuutta. Yksittäisten organisaatioiden näkökulman sijaan tulisikin tarkastella sitä, miten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat palvelut organisoidaan lapsi-, nuori- ja perhelähtöisellä tavalla.
Poikkeusolojen aikana on ylitetty ammattiryhmien ja organisaatioiden välisiä rajoja, mitä tulee jatkossakin tehdä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa. Koronakriisin aikana on myös toteutettu monia kyselyitä lapsille, nuorille ja perheille. Näiden tuottamaa tietoa on syytä koota ja hyödyntää päätöksenteossa.
Esa Iivonen
johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet