Kohtaamispaikoissa tarjotaan tukea vanhemmuuteen ja tuetaan perheiden osallisuutta

Lapsiperheiden kohtaamispaikkoja kehitetään parhaillaan koko maassa osana perhekeskuskehittämistä. Perhekeskuksissa palveluja toteutetaan organisaatiorajat ylittäen sekä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Kohtaamispaikkojen tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyttä, hyvää arkea ja perheiden voimavaroja avoimen toiminnan, vertaistuen ja tiedon jakamisen kautta. Kohtaamispaikat toimivat yhteisöinä, jotka voimaannuttavat niin kävijöitä, vapaaehtoisia kuin ammattilaisiakin ja tuovat avun ja tuen lähemmäs perheitä.

Kohtaamisen ja yhdessäolon merkitys korostuu erityisen ajankohtaisesti nyt. Kohtaamispaikat, niin ammatillisesti koordinoidut kuin vapaaehtoisten vetämät, tarjoavat turvallisen tilan, johon tuleminen on helppoa. Juuri nyt näissä paikoissa pandemian aikana syntyneet lapset tapaavat ensimmäisiä kertoja muita ikäisiään ja vanhemman jakavat kokemuksiaan arjestaan poikkeusaikana. Perhekeskusten kohtaamispaikat tulevat paitsi vahvistamaan kunnan, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistoimintaa perheiden tukemiseksi, myös tarjoamaan perheille ja vapaaehtoisille tilan ja mahdollisuuksia toimijuudelle.

Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ja sen kehittämisessä. Kansalaisjärjestöt edistävät ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta sekä organisoivat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa ja tuottavat ihmislähtöisiä palveluita. Järjestöjen on oltava mukana kehittämässä ja toteuttamassa kohtaamispaikkojen toimintaa, jotta varmistetaan kynnyksettömyys. Näin paikoista tulee yhteisöllisiä, monimuotoiset perheet huomioon ottavia ja lapsiperheiden, ammattilaisten ja vapaaehtoisten kumppanuuteen perustuvia, turvallisia tiloja, joissa kohtaaminen perustuu tasavertaisuudelle.

Toimintaympäristöinä kohtaamispaikat antavat lähes rajattomat mahdollisuudet vapaaehtoistoiminnalle. Kun vapaaehtoiset saavat lisäksi ammatillista tukea ja koulutusta, varmistetaan jaksaminen ja osallistumisen mielekkyys. Esimerkiksi vieraillessani Iisalmessa kohtaamispaikka Onni ja Ilonassa, kertoi eräs äiti voivansa vapaasti ideoida ja järjestää toimintaa yhdessä muiden perheiden kanssa. Tämä on mahdollista, kun työntekijät tukevat ja mahdollistavat perheiden omaa toimijuutta. On tärkeää pyytää henkilökohtaisesti ihmisiä mukaan ja muistaa, että jokaiselle löytyy oma tapansa ja aikansa olla mukana.

Tietäisittepä, miten paljon se minulle merkitsee, että saan toimia vapaaehtoisena täällä.

Huomasin vapaaehtoistoiminnan voimaannuttavan vaikutuksen nopeasti, kun olin mukana käynnistämässä Vantaalla Koivukylän avoimen kohtaamispaikan toimintaa viime vuonna. Vapaaehtoiset kertoivat, että tunsivat itsensä merkitykselliseksi, kun saivat toimia, vaikuttaa ja auttaa muita. Voimaantuminen näkyi ja hyvä haluttiin laittaa kiertämään.

Mukaan tulleet vanhemmat alkoivat ideoimaan toimintaa ja auttamaan toisiaan, kertomaan näkemyksiään ja osallistumaan päätöksentekoon. Järjestön koordinoima toiminta mahdollisti sen, että perheet pääsivät vaikuttamaan välittömästi. Sen lisäksi, että vanhemmat antoivat vertaistukea ja kohtasivat toisiaan, vapaaehtoiset esimerkiksi hoitivat lastenvaatteiden kierrätyspistettä, valmistivat ruokaa, auttoivat läksyissä, vetivät jumppaa ja osallistuivat yhteiskehittämisen päiviin.

Eräs suurperheen äiti kertoi, että saatuaan niin paljon apua, haluaa antaa jotain takaisin. Tästä seurasi satoja vapaaehtoistunteja tehtävässä, joka toi mielekkyyttä hänen omaan arkeensa. Vapaaehtoistehtävä oli kohtaamispaikan kellaritilan remontoiminen ja huonekalujen kunnostaminen.

Toinen äiti kertoi, että löysi itselleen paikan, jossa toimintaan oli vieraskielisenä helppo osallistua eikä kukaan katsonut tuomitsevasti. Kun kohtaamispaikasta löytyi vapaaehtoistehtäviä, kertoi hän kokeneensa itsensä pitkästä aikaa tarpeelliseksi ja oman toimintansa auttavan muita.

Perhekeskusten kohtaamispaikat ovat ammatillisesti ohjattuja ja koordinoituja kokonaisuuksia, jotka vaativat erityistä osaamista, yhteensovittamista ja jokaisen alueen ominaispiirteiden tunnistamista. Tarvitaan asiantuntijaroolien haastamista, kokeilukulttuuria ja eri sektorien yhteistoimijuutta uusilla tavoilla. Ennen kaikkea tarvitaan kuitenkin tietoa perheiltä ja kokemustiedon arvottamista asiantuntijatiedon rinnalle.

Kokemukseni mukaan, jotta kohtaamispaikan kävijät saadaan osallistumaan kehittämiseen, on käytännön osallistumisesta tehtävä helppoa. Tämä on Koivukylässä tarkoittanut esimerkiksi tulkkien käyttöä, lastenhoidon huomioimista, ruokailua ja etätapaamisissa tietokoneiden lainaamista ja henkilökohtaista opastamista laitteiden käyttöön. Luottamusta siihen, että osallistumisella on merkitystä, saadaan yhteisellä arvioinnilla.

Jotta kohtaamispaikoista ympäri maan tulee alueiden perheiden tarpeiden mukaisia, kannustan vapaaehtoiset ja lapsiperheet osallistumaan kohtaamispaikkojen kehittämiseen. Mukaan voi liittyä erilaisiin asiakasraateihin, yhteiskehittämisen päiviin ja foorumeihin. Sekin riittää, että kertoo toiveensa ja antaa palautetta omalla alueella toimivassa kohtaamispaikassa tai perhekeskuksen palveluissa.

Reetta Kyyrö

Kohtaamispaikkatoiminnan suunnittelija