Kansallinen lapsistrategia luo perustan kestävälle lapsipolitiikalle

Suomesta on puuttunut lapsen oikeuksiin perustuva kansallinen strategia. Puute on näkynyt niin, että lapsia ja perheitä koskeva politiikka on ollut koordinoimatonta, poukkoilevaa ja lyhytjänteistä.

Päätökset eivät ole johdonmukaisesti perustuneet lasten oikeuksien kunnioittamiseen ja niiden lapsivaikutukset ovat jääneet usein arvioimatta ja ottamatta huomioon. Seurauksena on ollut, että lapsen oikeuksien toteutuminen on riippunut paljolti kunkin lapsen taustasta, perheestä ja asuinpaikasta. Ongelma on tuotu esille useamman hallituksen aikana.

Nyt tämä puute on korjattu, kun kansallinen lapsistrategia on valmistunut. Strategian visiona on lapsen oikeuksia kunnioittava, lapsi- ja perhemyönteinen Suomi. Se toteutuu lapsen oikeuksien johdonmukaisella kunnioittamisella ja edistämisellä.

Strategian perustana ovat lasten ihmisoikeudet ja perusoikeudet, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Valtiolla, kunnilla, tulevilla hyvinvointialueilla ja muilla julkisen vallan toimijoilla on velvoite kunnioittaa, suojata ja toteuttaa ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia. Ihmisoikeudet turvataan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja perusoikeudet kansallisessa perustuslaissa.

Ihmis- ja perusoikeudet eivät toteudu itsestään, ilman aktiivista toimeenpanoa. Tämä tarkoittaa perus- ja ihmisoikeuksia toteuttavaa lainsäädäntöä, voimavaroja niiden toteuttamiseen, oikeuksia koskevaa koulutusta sekä oikeuksia tukevia strategioita ja toimintaohjelma. Kansallinen lapsistrategia on tärkeä lasten ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toimeenpanon väline.

YK:n lapsen oikeuksien komitea suosittaa, että jokainen sopimusvaltio laatii lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvan kansallisen strategian. Suomi on saanut erikseen suosituksen korjata puute. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto tekivät yhdessä muiden lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa syksyllä 2017 ja keväällä 2018 kaksi aloitetta kansallisen lapsistrategian laatimiseksi.

Pääministeri Sipilän hallitus tarttui toimeen ja asetti kesäkuussa 2018 työryhmän tekemään seuraavalle hallitukselle pohjustavaa työtä lapsistrategiaa varten. Tämän pohjustavan työn pohjalta julkaistiin maaliskuussa 2019 Lapsen aika -raportti ja sitä tukeva tutkijatyöryhmän raportti. Lapsen oikeuksiin perustuvan kansallisen lapsistrategian laatiminen kirjattiin pääministeri Rinteen hallituksen ohjelmaan kesäkuussa 2019 ja pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan joulukuussa 2019.

Marinin hallitus asetti maaliskuussa 2020 parlamentaarisen komitean valmistelemaan kansallista lapsistrategiaa. Komiteassa oli edustus kaikista eduskuntapuolueista, minkä lisäksi sillä oli pysyviä asiantuntijoita ja sihteeristö. Komitea sai yksimielisen mietintönsä valmiiksi joulukuussa 2020.

Olin mukana komitean sihteeristössä. Komiteassa käytiin vilkasta keskustelua, mitä asioita ja missä laajuudessa strategiaan kirjataan. Strategian valmistelun ja sen toimeenpanon tueksi teimme yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton Kirsi Pollarin kanssa selvityksen lapsistrategian oikeudellisesta perustasta. Tämä selvitys julkaistiin toukokuussa 2020.

On todella hieno asia, että kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet lapsistrategiaan ja sen toimeenpanoon. Jos tämä sitoutuminen jatkuu tulevina vuosina, strategian tavoite kestävästä, johdonmukaisesta ja pitkäjänteisestä lapsi- ja perhepolitiikasta toteutuu myös käytännössä. Lapsistrategia ylittää hallituskaudet ja sitä täydentää ja täsmentää kullekin hallituskaudelle laadittava toimeenpanosuunnitelma. Ensimmäinen toimintasuunnitelma laaditaan tämän kevään kuluessa.

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet