Jokaisella lapsella on oikeus tulevaisuuteen

Lapsen oikeuksien viikon tämänvuotisena teemana on lapsen oikeus tulevaisuuteen. Teemaviikkoon liittyy #SaaUnelmoida-kampanja, jolla rohkaistaan lapsia ja nuoria unelmoimaan sekä tavoittelemaan itsensä näköistä tulevaisuutta.

Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. YK:n lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Oikeudellisesti velvoittavaa ja laajaa lapsen oikeuksien sopimusta edeltänyt suositusluontoinen ja suppea lapsen oikeuksien julistus oli hyväksytty YK:n yleiskokouksessa jo kolme vuosikymmentä aiemmin 20.11.1959.

Lapsen oikeuksien sopimus muodostaa lasten oikeuksien yhteisen maailmanlaajuisen perustan. Se on maailman laajimmin voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi.

Lapsen oikeuksien sopimus sisältää paljon samoja oikeuksia kuin muut ihmisoikeussopimukset. Näitä ovat esimerkiksi syrjinnän kielto, oikeus elämään, oikeus yksityis- ja perhe-elämän suojaan, ajatuksen-, omantunnon ja uskonnonvapaus, oikeus suojeluun väkivallalta sekä oikeus sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon ja koulutukseen.

Sopimuksessa määritellään lisäksi yksinomaan lapsille tarkoitettuja ihmisoikeuksia. Näitä ovat esimerkiksi lapsen edun ensisijaisuus, oikeus kehittymiseen, oikeus erityiseen suojeluun, lapsen näkemysten kunnioittaminen ja oikeus leikkiin.

Lapsen oikeus tulevaisuuteen liittyy käytännössä kaikkiin lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattuihin oikeuksiin. Oikeuksien tehokas toteutuminen rakentaa lapsen luottamusta tulevaisuuteen. Jos taas oikeudet toteutuvat huonosti, luottamus tulevaisuuteen jää hauraaksi. Tulevaisuuden uskoa nakertaa pahoin esimerkiksi se, jos lapsi joutuu syrjityksi, kiusatuksi tai hän jää kaveriporukan ulkopuolelle. Kaikenlainen väkivalta ja kaltoinkohtelu ovat myrkkyä toiveikkuudella ja uskolle tulevaisuuteen.

Tulevaisuuden uskoa rakentavat muun muassa turvallinen ilmapiiri perheessä, perheen riittävä toimeentulo sekä turvallinen varhaiskasvatus-, koulu- ja harrastusympäristö. Koulutus ja oikeus saada tietoa ikäkauden mukaisella tavalla ovat myös tärkeitä lapsen luottamuksen rakentumisessa tulevaisuuteen.

Koronapandemia on luonut lapsille ja nuorille huolta, turvattomuutta, epävarmuutta ja ahdistusta. Tilanne on erityisen vaikea lapsille ja nuorille, joilla on entuudestaan psyykkistä oireilua ja psyykkistä haurautta tai muita vaikeuksia. Myös hyvinvointia rakentavat vertaissuhteet ovat voineet ohentua koronatilanteen aikana.

Toiveikas ilmapiiri luo lapsille ja nuorille uskoa tulevaisuuteen. Sekä ilmastonmuutos että koronapandemia ovat lisänneet lasten ja nuorten huolta tulevaisuudesta. Nyt onkin erityisen tärkeää kuulla lasten ja nuorten huolia, luoda toiveikkuutta ja vahvistaa heidän uskoa tulevaisuuteen. Lapsille ja nuorille on mahdollistettava kokemus siitä, että he tulevat kuulluksi ja voivat vaikuttaa niin henkilökohtaisissa asioissa kuin yhteisöjen ja yhteiskunnan jäseninä.

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet