Hallitusohjelman toimeenpanossa on arvioitava lapsivaikutukset

Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu monia MLL:n keskeisiä lapsi- ja perhepoliittisia tavoitteita, kuten lapsimyönteisen politiikan edistäminen kaikilla tasoilla ja lapsi- ja perhevaikutusten arviointi päätöksenteossa, lapsiperheiden monimuotoisuuden tunnistaminen sekä lapsistrategian toimeenpanon jatkaminen. Huolta hallitusohjelmassa aiheuttavat muun muassa merkittävät leikkaukset sosiaaliturvaan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja järjestöjen rahoitukseen.

Myönteistä on, että hallitusohjelmassa on linjattu lapsilisän korotukset alle kolmevuotiaille lapsille, yksinhuoltajille ja monilapsisille perheille. Lapsilisän ostovoiman turvaamiseksi olisi ollut tärkeää sitoa se indeksiin. Lapsilisän reaaliarvo on yli 40 prosenttia alempi kuin 1990-luvun puolivälissä ja korkea inflaatio nakertaa lapsilisän reaaliarvoa entisestään. Monien lapsiperheiden toimeentulon kannalta kielteisiä muutoksia hallitusohjelmassa ovat asumistukeen tehtävät huomattavat leikkaukset, työttömyysturvan lapsikorotusten poistaminen ja toimeentulotukeen tehtävät heikennykset. Näiden muutosten yhteisvaikutukset ovat merkittävät, minkä seurauksena lapsiperheköyhyys uhkaa kasvaa.

Hallitusohjelmassa luvataan edistää työn ja perheen yhteensovittamista ja jatkaa perhevapaiden kehittämistä lapsen etu huomioiden. Myös vanhemmuuden ja työelämän tasa-arvoa luvataan parantaa, lisätä perheiden valinnanvapautta ja joustoja sekä mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, jää kuitenkin monelta osin auki eikä ohjelmaan sisälly esimerkiksi MLL:n esittämiä konkreettisia toimia perhevapaiden parantamiseksi. Vanhempainvapaan pidennys ja paremmat mahdollisuuden työajan lyhentämiseen tukisivat lasten ja vanhempien hyvinvointia.

Työlainsäädännön muutokset, kuten irtisanomissuojan heikentäminen ja mahdollisuus tehdä työsopimus määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta vuodeksi, vaikuttavat myös lapsiperheisiin. Kun samanaikaisesti heikennetään työsuhdeturvaa ja työttömyysturvaa, jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien ihmisten tilanne huononee entisestään. Uhkana, että nämä toimet vaikuttavat paitsi hyvinvointiin niin myös syntyvyyteen. Jo nyt heikommassa asemassa olevien ihmisten toivotut ja toteutuneet lapsiluvut ovat selvästi pienempiä kuin paremmassa asemassa olevilla.

Perheiden tuen vahvistamiseksi MLL on ehdottanut koko lapsuusiän (0–17-v) kattavaa lapsiperheneuvolaa. Hallitusohjelman kirjaukset mahdollistavat palvelujen kehittämisen tähän suuntaan. Ohjelman mukaan neuvolaa, kouluterveydenhuoltoa ja muiden lapsille ja perheille tarkoitettujen palvelujen säädökset päivitetään lisäten palveluiden vaikuttavuutta. Neuvoloita ja kouluterveydenhuoltoa kehitetään tukemaan perheitä ja vanhemmuutta lapsen etu sekä perheiden yksilöllinen tilanne aiempaa vahvemmin huomioiden. On myös hyvä, että matalan kynnyksen perhepalvelujen kehittämisessä mainitaan perhekeskustoimintamalli ja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa.

On tärkeää, että hallitus sitoutuu varhaiskasvatuslain mukaiseen lapsen oikeuteen pedagogisesti johdettuun ja toteutettuun varhaiskasvatukseen. Tahtotilana on lisätä varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja yliopistoissa. Lupauksena on myös vahvistaa alan veto- ja pitovoimaa kehittämällä työoloja ja varhaiskasvatuksen laatua. Tähän tulee osoittaa riittävät voimavarat.

MLL:n tavoitteena on ollut oppimisen tuen vahvistaminen aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa oppimisen tukea. Suurimmat lisäpanostukset kohdistuvat perusopetukseen. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärän lisääminen 2–3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa on myönteinen asia. Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen panostukset jäävät varsin vaatimattomiksi. Opiskeluhuollossa luvataan varmistaa palveluiden saatavuus ja jatkuvuus. Tämä edellyttää työntekijöistä ja heidän työolosuhteistaan huolehtimista.

MLL:n yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut, että lasten ja nuorten mielenterveystyötä vahvistetaan. Hallitusohjelmassa on tunnistettu lasten ja nuorten mielenterveystyön puutteet. Hallitusohjelman mukaan lainsäädännöllä turvataan lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. Myös matalan kynnyksen toimintaa, muun muassa walk in -palveluiden ja chat-palveluiden ja mielenterveysavun saatavuutta on tarkoitus edistää koko maassa. Huolta mielenterveyspalvelujen ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta luo kuitenkin hyvinvointialueiden toimintaan kohdistettavat merkittävät säästöt, mikä heijastuu koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan.

Myönteistä on, että hallitus laatii laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä, hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi. Monet hallitusohjelman kirjaukset ovat kuitenkin tämän kanssa ristiriidassa, kuten leikkaukset nuorten ammatilliseen kuntoutukseen, lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskeminen 25 vuodesta 23 vuoteen sekä keväällä hyväksytyn vammaispalvelulain heikentäminen ja lain voimaantulon lykkääminen.

Ohjelmassa on myös paljon kirjauksia, jotka ovat hyvin tärkeitä, mutta huolta herättää resurssien saatavuus toimenpiteiden toteutukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi neuropsykiatrisesti oireilevien lasten palvelujen ja heidän perheidensä tuen turvaaminen sekä lasten ja nuorten harrastustakuu. Hyvät aikomukset eivät toteudu itsestään.

Hallitus kiristää selvästi maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikkaa, millä on huomattavat kielteiset vaikutukset myös maahanmuuttotaustaisiin lapsiperheisiin. Esimerkiksi oleskeluluvan epääminen kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen voi johtaa kohtuuttomiin vaikutuksiin monessa lapsiperheessä. Suomi tarvitsee maahanmuuttoa hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi, joten maahanmuuttopolitiikan kiristäminen on tästäkin näkökulmasta ongelmallista. Monikulttuurinen yhteiskunta tulisi nähdä mahdollisuutena eikä uhkana, kuten se nyt hallitusohjelmassa nähdään.

Järjestöjen näkökulmasta erityistä huolta herättävät mittavat leikkaukset järjestöjen avustuksiin. Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen avustuksiin suunnitellaan suuria leikkauksia vuodesta 2027 eteenpäin. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin suunnitellaan merkittäviä leikkauksia. Järjestöjen avustusten leikkaaminen heikentää muun muassa matalan kynnyksen tukea ja perhekeskustoimintamallin toteutusta, jossa kolmannen sektorin toiminnat ovat tärkeässä roolissa. Kolmannen sektorin toiminnan merkitys korostuu entisestään haastavina aikoina, joten järjestöjen toimintaedellytysten heikentäminen on hyvin lyhytnäköistä.

On syytä muistaa, että hallitusohjelma on vasta suunnitelma. Sen kirjaukset edellyttävät perusteellista lainsäädännön ja valtion talousarvion valmistelua, jossa monipuolinen vaikutusten arviointi on ehdottoman tärkeää. Lapsi- ja perhevaikutukset on arvioitava huolellisesti hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti ja arviointien tulokset on huomioitava päätöksenteossa. Perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet on huomioitava ja niitä on toteutettava aktiivisesti. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsiin vaikuttavissa asioissa lapsen edun on oltava ensisijainen harkintaperuste. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen.

Hyvinvointivaikutuksiltaan kielteisiä linjauksia on mietittävä vielä uudelleen valmisteluvaiheessa. Se, että tänään saadaan yhden euron säästö, ei ole hyvää julkisen talouden hoitoa, jos huomenna sen seurauksena menetetään 10 euroa lisääntyneinä korjaavien palvelujen menoina. Meillä ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti varaa lisätä esimerkiksi lapsiperheköyhyyttä. Se vaikuttaa kielteisesti ja laaja-alaisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja kehitykseen sekä lisää julkisia menoja. Hallitusohjelman toimeenpanossa on muistettava hyvinvoinnin perustan rakentuvan lapsuudessa ja nuoruudessa. Lasten ja nuorten kasvuedellytyksiin panostaminen on vaikuttavinta hyvinvointipolitiikkaa.

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet