Haasta perhe pohtimaan pelaamista

Kävin juuri omien lasteni kanssa Tampereella Pelimuseossa. Voi mikä aikamatka se olikaan! Lapseni oikein hämmästyi, kuinka taitavasti äiti pelasi Nintendolla Super-Mario Prosia 90-luvun huoneeksi sisustetussa tilassa. No eipä ihme. Peliä tuli tahkottua jokunen tunti aikanaan.

Pelaaminen on myös tänä päivänä tärkeä osa lasten ja nuorten mediakulttuuria. Tämän aiheen puolesta puhuu pelikasvatustohtori Mikko Meriläinen Pelaaminen ja hyvinvointi -artikkelissaan. Meriläisen mukaan digitaalinen pelaaminen on kiinteä osa nuorten arkea ja meidän tulisi kasvattajina kääntää katse lapsen hyvinvointiin ja tasapainoon arjessa. Pelaamiseen liittyy usein paljon huolipuhetta, mutta Meriläinen muistuttaa, että valtaosa pelaamisesta on kuitenkin hyvinvointia tukevaa pakoa arjen aiheuttamasta stressistä ja koulun tuomista paineista.

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus vuodelta 2020 paljastaa, että pelaaminen on yksi keskeinen riidanaihe perheissä. Tämä koskee erityisesti poikia, sillä yli 60 prosenttia 7–14-vuotiaista pojista kertoi pelaamiseen kuluvan ajan aiheuttaneen joskus tai usein riitelyä vanhempien kanssa.

Digitaalinen pelaaminen on analogisen ajan vanhemmille toki usein uusi ja outo asia. Utelias kurkistus lapsen tai nuoren pelimaailmaan voi hälventää huolta. Samalla se auttaa ymmärtämään lapselle tai nuorelle tärkeää tapaa viettää aikaa, tavata pelikavereita, oppia uutta tai rentoutua.  Lapsen tai nuoren kanssa kannattaa keskustella, mikä peleissä kiehtoo ja vetoaa. Aikuinen voi myös tutustua pelimaailmaan pelaamalla lapsen kanssa.

Arvostamalla lapsen ja nuoren pelimaailmaa voidaan yhteisesti sopia kaikkia osapuolia tyydyttävät pelisäännöt pelaamiselle. Pelisääntöjä voi toki solmia koko perheelle median käyttöön. Vanhempi on usein paras esimerkki omalla toiminnallaan. Aikuisten vastuulla on huolehtia monipuolisesta arjesta ja siitä että päivään mahtuu kasvokkaista vuorovaikutusta, riittävästi liikuntaa, harrastamista ja kavereita sekä tietysti lepoa ja nukkumista.

Pelaaminen on aktiivista mediankäyttöä, josta vanhemman ei tarvitse olla huolissaan, jos lapsen tai nuoren arki on tasapainoista ja monipuolista ja lapsi tai nuori pelaa ikätasolleen sopivia pelejä.

Peliriidat voi katkaista myös perinteisemmällä pelillä, joka saattaa viedä analogisen ajan vanhemmat aikamatkalle omaan lapsuuteen. Muistatteko paperista taiteltavan ja sormien välissä kieputeltavan kyselypelin? Meillä MLL:ssa tätä kutsutaan kirpuksi. DIGIFIT-kirppupeli laittaa pohtimaan omaa hyvinvointia ja digitaalista arkeamme.  Muun muassa sellaisin kysymyksin kuten viekö pelaaminen liikaa aika koulutöiltä? Onko vaikea keskittyä? Häiriintyykö yöunet?

Tästä lähtee peli-ilta koko perheen kesken! Tulosta oma kirppu ja haasta perhe pohtimaan hyvinvointia pelillisesti.

Tulosta DIGIFIT-kirppupeli tästä

Inka Kiuru

Mediakasvatuksen asiantuntija