Eläydy lapsen maailmaan

Vanhempana on hyvä pysähtyä pohtimaan ja kuuntelemaan ilman ennakko-olettamuksia, mitä kullekin lapselleni todella kuuluu. Muistanko, että lapseni tai nuoreni ei ajattele asioista samalla tavalla kuin minä, vaan kokee ja tuntee tilanteet ja muutokset omalla ainutlaatuisella tavallaan?

”Se tunne, kun…”, oma lapseni huokaisi, kun perheemme oli muuttamassa. Lapsen spontaani ilmaisu tarjosi minulle vanhempana oivan tilaisuuden keskustella lapsen kanssa tunteesta ja miten sen kanssa voisi toimia. Ovi keskusteluun lapsen kanssa voi arjessa avautua yllättäenkin – niin automatkalla, ruokapöydässä kuin yhteisen tekemisen lomassa ja siihen kannattaa tarttua. Toisaalta mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän vanhemman täytyy havainnoida lapsen ilmeitä, eleitä, äänensävyjä ja olemusta.

Tärkeää vanhempana onkin lapsen kokemusmaailmaan eläytyminen. Se on eräänlaista mielenlukutaitoa. Se tarkoittaa kykyä huomioida lapsen näkökulma erilaisissa tilanteissa ja pohtia lapsen päälle päin näkyvän käyttäytymisen taustalla olevia kiinnostuksenkohteita, tunteita tai aikomuksia. Yhtä tärkeää on tarkastella myös omia tunteita, kokemuksia ja reagointitapoja sekä niiden vaikutuksia lapseen.

Jo odottavan vanhemman on tärkeää helliä mielessään mielikuvavauvaa. Tiedetään, että turvallisen lapsi-vanhempisuhteen kehittymistä edistää, kun perheeseen syntyvä vauva alkaa elää vanhemman mielessä omana persoonanaan raskauden alusta alkaen ja vanhemman mielessä syntyy myönteinen kuva sekä vauvasta että hänestä itsestään vauvan vanhempana.

Mielikuvavauvasta tulee oikea vauva, taapero, leikki-ikäinen, pieni koululainen, iso koululainen, murrosikäinen – ja sitten tulee myös aika, kun nuori aikuinen itsenäistyy ja lentää pesästä. Lapsen itsetuntoa tukee koko lapsuuden polun ajan vanhemman myönteinen kiinnostus ja huomio. Vanhempana voit kysyä itseltäsi, mitkä vaikuttavat olevan lapselle tärkeitä ja läheisiä asioita? Millaista rohkaisua ja kannustusta hän tarvitsee juuri tässä kehitysvaiheessa? Miten huomioin lapsen hyväntahtoisia aloitteita ja arvostan myös hänen yrityksiään?

Toisen ihmisen tunteista tai ajatuksista ei koskaan voi olla täysin varma. Lapsen viestien ymmärtäminen ei aina ole helppoa ja tulkinta lapsen kokemuksesta ei aina osu oikeaan. Lohduttavaa on, että kaikille vanhemmille sattuu väärinymmärryksiä. Lapselle lohdullista ja turvallista puolestaan on se, että vanhempi pyrkii ymmärtämään ja kuuntelemaan häntä. Kun lapsi saa omassa perheessään hyväksyntää, ymmärrystä ja kokee myötäelämistä, se auttaa häntä oppimaan myös toisten ihmisten huomioimista.

MLL haluaa tukea vanhempia kaikissa lapsiperheen vaiheissa. Siksi käynnistämme parhaillaan Jututtamo-vertaisryhmiä kaikille äideille ja isille. Tiedetään, että vertaisten, toisten vanhempien, kanssa juttelu ja ajatusten ja kokemusten vaihtaminen vahvistavat hyvinvointia vanhempana. Vanhemmuus on parasta yhdessä jaettuna, tervetuloa mukaan!

Mia Viljanen

Suunnittelija (Siirtynyt toiseen työpaikkaan kesällä 2018)