Digihuolien kanssa ei tarvitse jäädä yksin
Kun MLL:n vanhemmuuden tuen auttaviin palveluihin tulee yhteydenotto, koskaan ei tiedä etukäteen, mitä se pitää sisällään. Usein digitaalinen media liittyy yhteydenottoon jollain tavalla, sillä elämme melko saumattomassa symbioosissa digin kanssa – halusimme tai emme. Vanhempien yhteydenotoissa puhuttavat usein rajojen asettaminen, lapsen tai nuoren kohtaama kiusaaminen ja vertaissuhteet, ja nämä ilmiöt nivoutuvat myös mediaympäristöihin. Yhteydenotoissa kuuluu aika ajoin myös lapsen tai nuoren kohtaamat seksuaalisen ahdistelun tai seksuaaliväkivallan kokemukset sosiaalisessa mediassa.
”14-vuotias tyttöni saa ihan kamalia raivareita, kun huomautan puhelimella olosta tai yritän rajoittaa sitä. En oikein tiedä, millaisista pelisäännöistä tässä pitäisi sopia.”
Ylivoimaisesti eniten digitaaliseen mediaan liittyviä yhteydenottoja vanhemmuuden tuen kanaviin tulee lapsen tai nuoren liialliseen mediankäyttöön liittyen. Usein vanhempi on huolissaan lapsensa pelaamisesta tai puhelimella ja netissä vietetystä ajasta. Vanhempi voi kokea avuttomuutta, epävarmuutta ja neuvottomuutta, kun lapsi tuntuu hautautuvan pelimaailmaan tai surffailevan erilaisten sovellusten parissa, joista vanhemmalla ei välttämättä ole itsellään kokemusta tai tietoa. Harva tämän päivän vanhempi on kasvanut samanlaisessa mediaympäristössä kuin lapsensa. Usein vanhempaa voi auttaa omien ajatusten vahvistaminen toisen aikuisen kanssa, sekä keskustelu siitä, miten tärkeää on, että elämän eri osa-alueet, kuten uni, kaverit, ulkoilu ja pelaaminen ovat lapsen arjessa tasapainossa. Joskus pelaaminen valtaa lapsen mielessä liikaa tilaa, jolloin vanhemman kanssa pohditaan, miten tilanteeseen voisi vaikuttaa ja miten tukea lasta vähentämään pelaamista.
”Lapsi oli kaverinsa kanssa katsonut tosi väkivaltaisia videopätkiä netistä, ja nukahtaminen on ollut vaikeaa jo monena iltana.”
Vanhempaa voi hämmentää, kun lapsi tai nuori on kohdannut pornografista, väkivaltaista tai muulla tavalla pelottavaa ja lapsen ikätasoon sopimatonta sisältöä netissä. Joskus lapsi tai nuori on lähettänyt itsestään kuvia tuntemattomalle netissä. Hän voi olla kokenut painostusta kuvien lähettämiseen tai muuhun seksuaalissävytteiseen vuorovaikutukseen netissä tapaamaltaan henkilöltä. Tällaisissa tilanteissa vanhemmalle on erityisen arvokasta saada toisen aikuisen keskustelutukea. Lasta tai nuorta suojaa, että vanhempi käsittelee omaa järkytystään tai ärtymystään tapahtuneesta toisen aikuisen, ei lapsen itsensä kanssa.
”Meidän 3-vuotias ei enää halua istua ruokapöydässä ilman piirrettyjä. Puolison kanssa tästä tulee jatkuvasti riitaa.”
Vanhempien yhteydenotoissa kuuluu, että mediankäyttö alkaa usein jo pikkulapsivaiheessa. Perheen aikuisten toisistaan poikkeavat mediankäyttötottumukset ja periaatteet vaikuttavat siihen, miten perheen yhteisistä pelisäännöistä päätetään. Jollekin uutisten lukeminen puhelimelta on ruokapöydässä ok, kun toiselle digilaitteet ruokapöydässä on ehdoton ei.
Kun some on monelle vanhemmalle arkea, on fiksua ja vastuullista pohtia, miten vanhemman oma mediankäyttö heijastelee pieneenkin lapseen. Lapsen näkökulman pohtiminen ja aikuisen näyttämä esimerkki ovat isossa roolissa. Keskusteleminen lapsen kanssa pienestä pitäen mediankäytöstä on tärkeää. Tämä voi tapahtua esimerkiksi sanoittamalla, mitä aikuinen itse tekee puhelimella. Kun lapsen digitaitoja tuetaan jo pienenä, hän oppii toimimaan digiympäristöissä tietoisesti ja turvallisesti.
Mikä neuvoksi, jos mediankäyttö aiheuttaa riitoja, harmaita hiuksia tai neuvottomuutta? Miten toimia, jos lapsi on kohdannut kiusaamista, häirintää tai jos haluaisi jakaa ajatuksia ikätasoisista sisällöistä? Lasten ja nuorten mediankäyttöön liittyy riskejä ja haittoja, ja aikuisen tehtävä on suojata lasta niiltä ja tarjota tukea turvalliseen mediankäyttöön. Puhuminen auttaa. Yhdenkään vanhemman ei tulisi jäädä yksin murheidensa kanssa!
MLL:n Vanhemmuuden tuen palvelujen lisäksi Lasten ja nuorten puhelin ja chat tarjoavat lapsille ja nuorille tukea myös mediaan liittyvissä huolissa vuoden jokaisena päivänä. EU:n komission Better Internet for Kids -strategiassa on alleviivattu 116 111 -palveluiden merkitystä muun muassa nettikiusaamisen vastaisessa työssä. MLL:n auttavissa palveluissa lapset, nuoret ja vanhemmat saavat tukea puhelimen, chatin ja nettikirjeiden välityksellä. Yhteydenottoihin on vastaamassa lähes 300 koulutettua, vapaaehtoista päivystäjää. Myös ammattilaisten tarjoamia ajanvaraus-chat-aikoja on tarjolla.
Anna Weckström
asiantuntija, Auttavat puhelimet ja digitaaliset palvelut