Vanhempainryhmän ohjaajakoulutus vahvistaa mentalisaatioperustaista työotetta

Vanhempainryhmän ohjaajakoulutus on tarkoitettu lasten ja perheiden kanssa työskenteleville sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa työntekijöiden mentalisaatioon perustuvaa työotetta. Mentalisaatio tarkoittaa ihmiselle luontaista kykyä huomioida ja havainnoida omia ja toisen mielen tiloja. Mentalisoiva työntekijä huomioi oman ja asiakkaan käyttäytymisen takana vaikuttavia ajatuksia, tunteita ja aikomuksia. Mentalisaatioon perustuvassa työotteessa painopiste ei ole työntekijän asiantuntijuudessa, vaan asioiden ihmettelyssä yhdessä asiakasperheen kanssa.

Vanhempainryhmän ohjaajakoulutuksiin on osallistunut noin 900 kuntien ja järjestöjen ammattilaista valtakunnallisesti vuodesta 2010 lähtien. Ryhmänohjaajakoulutus antaa työntekijälle valmiudet ohjata vauvaperheille suunnattua Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmää ja 1–3-vuotiaiden lasten vanhemmille tarkoitettua Lapsi mielessä -ryhmää. Koulutuksen aikana ohjataan jompikumpi näistä ryhmistä työparin kanssa. Ryhmien tavoitteena on vahvistaa vanhempien mentalisaatiokykyä ja sitä kautta tukea lapsen itsesäätelyä ja turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista vanhemman ja lapsen välillä. Ryhmät ovat tutkitusti hyödyllisiä niihin osallistuneille vanhemmille, mutta ryhmänohjaajien kokemuksia ei ollut vielä tähän mennessä tutkittu.

Yli sadan ohjaajakoulutukseen osallistuneen ammattilaisen kokemuksia tarkasteltiin tilastollisesti. Ohjaajat vastasivat sähköisiin kyselyihin ennen ohjaajakoulutuksen alkua ja sen loputtua. Vastaajat osallistuivat MLL:n keskusjärjestön järjestämään mentalisaatioon perustuvaan vanhempainryhmän ohjaajakoulutukseen vuosina 2018–2020. Koulutuksen näkökulmana oli Vahvuutta vanhemmuuteen – ja Lapsi mielessä -ryhmien toteuttaminen perheille, joilla on erityisiä tuen tarpeita.

Mentalisaation hyödyntäminen työotteessa näkyi tutkimustuloksissa monella tavalla. Ohjaajat havainnoivat vanhempien tunteita ja ajatuksia tarkemmin ohjaajakoulutuksen käytyään. He myös auttoivat vanhempia säätelemään tunteitaan entistä paremmin.

Koulutuksen myötä ohjaajat kokivat vahvistavansa vanhempien mentalisaatiokykyä. He tukivat vanhempia olemaan uteliaita lapsensa käyttäytymisen takana olevia tunteita ja ajatuksia kohtaan. He myös auttoivat vanhempia säätelemään lapsensa tunteita.

Ohjaajien mentalisaatiokyky kehittyi myös suhteessa itseen. Heidän kykynsä tavoittaa omia tunnetilojaan ja niiden vaikutusta asiakkaiden kohtaamisessa vahvistui, samoin kyky havainnoida omia virheitään vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa parani.

Mentalisaatioon perustuva työote edellyttää luottavaista suhdetta asiakkaan ja työntekijän välillä. Ohjaajat kokivatkin, että he keskittyivät aiempaa enemmän muodostamaan turvallisen ja lämpimän suhteen asiakasperheisiinsä.

Vanhempainryhmän ohjaajakoulutuksesta oli apua myös ohjaajien ryhmänohjaustaitojen kehittymisessä. Ohjaajat kokivat, että heillä oli paremmat valmiudet ohjata ryhmiä ja työskennellä työparina ohjaajakoulutuksen jälkeen.

Lasten kasvatuksen ja arjen tehtävien jakautuminen vanhempien kesken edistää perheen hyvinvointia ja lapsen myönteistä kehitystä. MLL:n ohjaajakoulutusten yhtenä tavoitteena onkin, että ohjaajat tukisivat tasavertaista vanhemmuutta. Tavoite toteutui ohjaajien vastausten perusteella.

Tutkimukseen osallistuneet ohjaajat olivat iältään keskimäärin 44-vuotiaita, ja heillä oli työkokemusta keskimäärin 15 vuotta. Suurimmalla osalla ohjaajista oli vähintään alempi korkeakoulututkinto. Ohjaajien ikä, työkokemuksen määrä tai koulutustausta ei vaikuttanut tutkimuksen tuloksiin.

Vahvuutta vanhemmuuteen -vauvaperheryhmän ja Lapsi mielessä -vanhempainryhmän ohjaajakoulutuksesta on tutkitusti hyötyä ohjaajien mentalisaatioperustaisen työotteen vahvistumisessa ja ryhmänohjaustaitojen kehittymisessä. Ohjaajien mentalisaatioperustainen työote ei vahvistunut ainoastaan vanhempainryhmän ohjaamisessa, vaan myös päivittäisissä kohtaamisissa asiakasperheiden kanssa.

Tutkimukseen osallistui 105 ohjaajaa ennen ryhmänohjauskoulutusta ja 49 ohjaajaa sen jälkeen. Osallistujien vastauksia on verrattu toisiinsa ryhmätasolla. Tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä 5 %:n riskitasolla. Koska vastauksia ei ollut mahdollista verrata toisiinsa yksilöllisesti, tutkimuksen päätelmiä on tulkittava varoen.

Pajulo, M., Salo, S. J. & Pyykkönen, N. (2015). Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä. Duodecim, 131(11), 1050–1057.

Sourander, J., Laakso, M. L. & Kalland, M. (2021). Mentalization-based Families First Group Intervention for First-Time Parents: Parents’ Perspective. Journal of Infant, Child, and Adolescent Psychotherapy, 20(1), 77–90.

Sourander, J., Oksanen, E. & Viinikka, A. (2016). Mentalisaatioteoriaan perustuva Vahvuutta vanhemmuuteen-perheryhmämalli ja vanhempien kokemuksia perheryhmästä. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti – Niilo Mäki instituutti, 26(1), 52–64.

Eeva Oksanen

Vanhempainryhmätoiminnan suunnittelija

Johanna Sourander

Erityisasiantuntija

Lotta Heikkilä

Psykologi