Uteliaisuutta ja huomionhakua - Näin nuoret kertovat somehaasteista

Vaarallisiin somehaasteisiin törmääminen on monelle lapselle ja nuorelle arkea, selviää MLL:n nuorten mediankäytön kyselystä, johon vastasi yli 3 600 nuorta. Valtaosa nuorista ei ole osallistunut haasteisiin, mutta uteliaisuus, tykkäysten tavoittelu ja omien rajojen kokeilu ajavat osaa nuorista kokeilemaan jopa hengenvaarallisia haasteita.

Suomalaiset nuoret ovat osallistuneet somessa kiertäviin haasteisiin, jossa esimerkiksi syödään lusikallinen suolaa tai kanelia, laitetaan suuhun konetiskitabletteja tai liimaa tai juodaan nopeasti pullo hiilihapollista juomaa ja yritetään olla röyhtäisemättä.

”Kuusi todella vahvaa nikotiinipussia samaan aikaan huuleen. Ja en siis ottanut tähän osaa enkä liittynyt.”

“Näin youtubessa videon missä tyypit kilpaili että kuka on syömättä pisimpään”

Iso osa nuorista on törmännyt haitallisiin tai vaarallisiin somehaasteisiin, ja haasteita osataan kuvailla tarkasti.

“Näin tiktokissa kun yksi ihminen hengitti kuivashampoota ja melkein kuoli”

”Olen törmännyt monesti suomalaisten fitness/hyvinvointivaikuttajien kanaviin, joilla he mainostavat omia ”viikon pikadieettejä” joissa tippuu 5kg parissa päivässä ja pylly kasvaa samalla isommaksi. Otin osaa siihen koska olen kokenut koko ala- ja yläasteen kiusaamista kokooni liittyen ja olen yrittänyt laihduttaa mutta onneksi se ei ole onnistunut. Nuo haasteet lisää ulkonäköpaineita ja saa varsinkin nuorille tytöille tosi epävarman olon.” 

”No kaikkia semmosia että vaikka on 24h vaikka ulkona tai ei syö mitään 24h” 

Moni kertoo kohdanneensa haasteita, joissa pidätetään hengitystä, pyörrytään tai kiivetään johonkin. Haasteissa voi olla myös itsensä satuttamista, kuten käden lyömistä tölkkiin tai ihon viiltämistä tai polttamista. Myös erilaiset syömiseen tai syömättömyyteen kannustavat haasteet ovat nuorille tuttuja.

Kyselyyn vastanneet nuoret kertovat myös somehaasteista, joissa tehdään jotain laitonta, kuten varastetaan tai tuhotaan omaisuutta.

Haasteita nuoret kertovat näkevänsä etenkin Tiktokissa.

“Joku oli keksinyt haasteen että otetaan tölkki ja lyödään tölkkiä kädellä siihen asti kunnes tölkki rikkoutuu ja käsi on veressä. Itse kuulin tästä kaverilta ja päätin kokeilla ja tästä seuraamuksena minullakin oli käsi veressä enkä nyt jälkeenpäin mietittynä koe siitä mitään hyötyä ja vaarallista se enemmänkin on…”

“Olen törmännyt happikännihaasteeseen jossa painetaan palleaan niin kauan että lähtee taju mutta en ole itse kokeillut eikä kukaan lähipiiristäni”

”Olen törmännyt joihinkin haasteisiin missä suuhun tungetaan jotain ja siihen voi tukehtua mutta en ole osallistunut siihen.” 

Noin 50 nuorta mainitsee avovastauksissa haasteen nimeltä Blue whale, jossa tehdään itsetuhoisia tekoja ja jonka viimeisenä tehtävänä on itsemurha. Muutama nuori kertoo myös itse osallistuneensa siihen ja ainakin yksi jopa yrittäneensä itsemurhaa.

Uteliaisuus, hauskanpito, ryhmäpaine, tylsyys, seuraajien ja tykkäysten tavoittelu sekä omien rajojen kokeilu ovat syitä, jotka saavat nuoret heidän itsensä mukaan osallistumaan vaarallisiksi koettuihin haasteisiin.

”Osallistuin kun kaveritkin pelasivat ja silloin se oli hauskaa ja ihmeellistä, tuntui erilaiselta.”

Osa nuorista kokee olleensa nuorempana tyhmempi ja kertoo, että ei enää osallistuisi vastaavanlaisiin haasteisiin. Jotkut nuorista ilmaisevat huolensa itseään nuoremmista somekäyttäjistä, joilla ei vielä ole kenties ehtinyt kertyä kriittisyyttä internetin sisältöjä kohtaan ja siten ymmärrystä haasteiden vaarallisuudesta.

Nuoret kokevat somehaasteet ja niiden myönteiset ja kielteiset vaikutukset hyvin yksilöllisesti.

Noin neljännes nuorista (23 %) kertoo, että somehaasteissa voi ilmetä kiusaamista, syrjintää, häirintää tai väärinkäyttöä. Lähes yhtä moni nuori kokee, että somehaasteet voivat aiheuttaa paineita olla samanlainen ja tehdä samoin kuin muut.

Melkein puolet (49 %) nuorista on sitä mieltä, että somehaasteet eivät lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, vaikka avovastauksissa nuoret toivat esiin esimerkkejä erilaisista yhteisöllisyyttä lisäävistä somehaasteista. Joka viides (22 %) kokee, että somehaasteet voivat aiheuttaa stressiä, pelkoa tai ahdistusta.

Kyselyssä nuoria pyydettiin erikseen kertomaan esimerkki positiivisesta tai hyvästä somehaasteesta.

“Hyväntekeväisyyttä ja yhteisöllisyyttä nostattavat haasteet, kuten esimerkiksi yhteiset tanssitempaukset tai videon teko tiettyyn kappaleeseen.” 

“ALS Ice Bucket Challenge -haaste oli omasta mielestäni erinomainen esimerkki positiivisesta somehaasteesta. Siinä kerättiin rahaa hyväntekeväisyyteen ja se oli viihdyttävää katseltavaa.”

“Korona-aikana tehtiin sitä vessapaperihaastetta, missä koottiin se torni. Se oli hauska ja lisäsi yhteenkuuluvuuden tunnetta.”

Hyväntekeväisyyshaasteet mainittiin useasti. Positiivisiksi koetaan myös haasteet, joita suoritetaan yhdessä kavereiden kanssa. Osa nuorista kertoi pitävänsä luovaan toimintaan, kuten piirtämiseen tai käsitöihin, kannustavista haasteista.

Mainintoja saivat myös fyysistä kuntoa ylläpitävät treenihaasteet. Toisaalta ne saattavat aiheuttaa myös ulkonäköpaineita ja stressiä.

“Somessa on paljon vaikuttajia jotka suosittelevat erilaisia dieettejä, ja vaikka osa niistä onkin ihan järkeviä, ne aiheuttavat nuorille paljon stressiä siitä mitä kehtaa syödä.”

Valtaosa nuorista kertoo, että vaikka onkin nähnyt somessa vaarallisia haasteita, ei ole itse ottanut niihin osaa.

”Sanon nyt heti tähän väliin, että en itse ole ottanut osaa mihinkään somehaasteeseen tai -yhteisöön, olen vain kohdannut sellaista.”

”Netissä ja etenkin TikTokissa ja Instagramissa tulee vastaan jos jonkinmoista haastetta. Olen itse kuudennella luokalla ja en voi mitenkään ymmärtää sitä, että jollekin somesuosio olisi tärkeämpi asia kuin oma henki ja hyvinvointi.” 

Nuorilta kysyttiin keinoja, joilla he voivat suojautua haitallisilta somehaasteilta. Tärkeimmiksi keinoiksi koettiin:

• Huolehtimalla, että ei jaa omia henkilökohtaisia tietoja itsestään (48 % samaa mieltä, että keino suojaa haitallisilta haasteilta)
• Olemalla kriittinen ja varovainen. Kaikkeen ei kannata lähteä mukaan (48 %)
• Tunnistamalla hyödyt tai riskit siitä, onko haaste tai yhteisö itselle hyödyllinen, haitallinen vai vaarallinen (44 %)
• Huolehtimalla yksityisasetuksista, että kuka tahansa ei voi lähestyä somessa tai peleissä (38 %)
• Seuraamalla luotettavia lähteitä, joiden kautta voi saada tietoa haitallisista tai vaarallisista somehaasteista tai -yhteisöistä (33 %)

Vähiten mainintoja saivat kaverin tai aikuisen kanssa keskusteleminen.

Vastausten perusteella nuoret tarvitsevat enemmän tietoa keinoista, joilla suojata itseään ja muita haitallisilta ja vaarallisilta somehaasteilta.

“On tärkeää, että meidän nuorten mielipide kuullaan ja sitä arvostetaan.”

“Toivottavasti tää kysely tekee asioille jotain.”

MLL:n Nuorten mediankäytön kyselyn vastaukset kerättiin verkkokyselyllä marraskuun 2023 aikana. Kyselyyn vastasi yhteensä 3 627 nuorta. Heistä 83 % (3 014) oli 13–17-vuotiaita, 9 % (314) 9–12-vuotiaita ja 8 % (299) 18–22-vuotiaita. Kyselyn vastauksissa korostuvat siten voimakkaasti yläkouluikäisten ja toisella asteella opiskelevien nuorten kokemukset ja näkemykset.

Vastaajista 55 % (2 002) oli tyttöjä ja 40 % (1423) poikia. 106 vastaajaa ilmoitti sukupuolekseen “joku muu” ja 96 kyselyyn vastannutta nuorta ei halunnut ilmoittaa sukupuoltaan.

Jutun lainaukset ovat vastauksia avokysymyksiin.

Nuorten mediankäytön kyselyllä kartoitetaan nuorten mediankäytön tapoja sekä ajatuksia digiarkeen liittyen.