Pelottaa, että raivostun lapselle

Korona-aika sysännyt monet perheet tilanteeseen, jossa jatkuva yhdessäolo ja monet ulkoiset ja sisäiset paineet purkautuvat voimakkaina tunteina. Saamme nyt vanhempainpuhelimeen ja chattiin yhteydenottoja, joissa lapselle raivostuminen aiheuttaa vanhemmalle vahvoja syyllisyyden tunteita. Kokosimme asiantuntijoidemme kanssa yhteen 9 neuvoa siitä, miten ennakoida ja ehkäistä tilanteita ja miten toimia, jos on raivostunut lapselle.

Tilanne on nyt monella tavalla kuormittava. Uudenlaisen arjen ja mahdollisten taloudellisten haasteiden lisäksi meistä jokaista saattaa kalvaa epämääräinen pelko ja ahdistus, vaikkei sitä edes tiedostaisi.

Se, miten elämässä reagoi epävarmoihin ja stressaaviin tilanteisiin, on monien asioiden summa. Siihen vaikuttaa esimerkiksi se, miten omia erilaisia tunteitaan on elämänsä aikana saanut näyttää ja miten niitä on vastaanotettu. Hyväksyen ja kannatellen, vai vähätellen tai jopa tuomiten. Siksi hyvä hapenottokyky ja rauhallinen, kaiken hyväksyvä ote poikkeukselliseen tilanteeseen ei ole vain reipas päätös. Tunteet saattavat tulla pintaan, vaikka kuinka toisin päättäisit.

Omien tunteiden käsittelyyn apu on tavallaan yksinkertainen, puhuminen auttaa aina. Yksin asiaa pohdiskellessa ajatukset kulkevat usein samoja ratoja. Onko lähipiirissä aikuinen, jonka kanssa voisit keskustellen käsitellä omia ajatuksia ja tunteita? Jos omasta lähipiiristä ei löydy luotettavaa keskustelukumppania, monet järjestöt, kunnat, seurakunnat ja muut toimijat tarjoavat nyt keskusteluapua.

Esimerkiksi MLL:n Vanhempainpuhelimeen ja nettiin voit soittaa, chatata tai varata ajan chattiin ammattilaisen kanssa. Palvelu on maksuton ja anonyymi. Liian pientä syytä ottaa yhteyttä ei ole ja yhteydenottajien palaute on ollut hyvin positiivista. Linkin palveluun löydät artikkelin lopusta.

Yksittäiset ylilyönnit eivät ole lapsen kehitykselle haitallisia, mutta pitkittynyt tilanne jättää muistijäljen. Jos huomaat, että pinna palaa koko ajan, on pysähdyttävä ja otettava vastuu omasta toiminnasta. Miten? Siitä vinkit seuraavaksi.

Mieti rauhassa, mitkä ovat tilanteita, joissa raivo yllättää. Yleensä niistä löytyy joku yhteinen kaava. Usein hetkessä on liikaa asioita, jotka jo vaativat huomiotasi, ja lapsen vaatimus kaiken päälle katkaisee kamelin selän. On tilanteita, jotka aiheuttavat sinussa vanhempana epämääräisen syyllisyyden kokemuksen, joka napsauttaa pinnan. Olethan pitänyt itsestäsi huolta? Nälkä ja väsymys lyhentävät pinnaa yllättävän tehokkaasti. Käytä tilanteiden rauhalliseen pohtimiseen hetki, sillä jos pääset kiinni siihen mikä niitä yhdistää, on tilanteita paljon helpompi ennakoida ja ehkäistä.

Usein hermoja kiristävät perheissä samanlaiset tilanteet, kuten ulkovaatteiden pukeminen, lasten äänekkäät leikit tai iltatoimet. Näitä tilanteita kannattaa yrittää kääntää totutusta, epäonnisesta kaavasta. Varaa ylimääräistä aikaa vaatteiden pukemiseen, keksi siihen leikki tai pue vaatteet musiikin tahtiin. Äännekkäiden tilanteiden varalle varaa itselle kuulosuojaimet. Kokeile muuttaa iltatoimien järjestystä ja sijoittelua illassa.

Vaikka jokaisella on omat kipupisteensä, monen asian tekeminen yhtä aikaa on omiaan kiristämään meistä useimman hermot. Ajattele ja muista, että sinulla on lupa tehdä asiat loppuun. Jos olet juuri täyttämässä astianpesukonetta, lapsen pyyntö korkealla olevan lelun antamisesta voi odottaa, kunnes olet valmis. Arjessa ajautuu yllättävän helposti suhaamaan sataa asiaa samaan aikaan. Joskus taas kannattaa joustaa, jos lelun antaminen takaa tarvittavan työrauhan.

Varsinkin nyt on hyvä syy luopua kaikista niistä pienistä asioista, jotka arkea kuormittavat. Lapselle turvallisena pysyvä vanhempi on paljon tärkeämpi asia, kuin esimerkiksi kaksi lämmintä ateriaa päivässä tai tiptop-suoritettu ruutuaika. Mieti, mikä on todella tarpeellista ja mistä voisi joustaa sen hyväksi, että kaikilla on hyvä olla.

Entä sitten, kun hyvästä yrityksestä huolimatta tunnet, kuinka raivo alkaa nousta? Pysähdy ja katso, että lapset ovat turvallisessa paikassa ja poistu itse jonnekin, mihin kukaan ei tule. Rauhoittuminen onnistuu harvoin lisäämällä aggressiota esimerkiksi lyömällä tyynyä tms. Laskeminen sataankaan ei välttämättä vie ajatuksia pois tunteiden kehästä.

Tee esimerkiksi jotakin, joka vaatii täyden keskittymisen ja vie ajatukset pois voimakkaasta tunteesta. Pelaa vaikka hetki peliä. Voimakkaan pastillin imeskely tai pahassa paikassa käsien pitäminen kylmän veden alla hetken voi palauttaa laukkaavan mielen takaisin todellisuuteen. Pillastunutta hermostoa voi myös huijata hengittämällä korostetun rauhallisesti sisään ja ulos vähintään kymmenen kertaa. Palaa lapsen luokse vasta, kun omat tunteet ovat viilenneet.

Kun olet rauhoittunut, mieti, miltä tilanne näytti lapsen silmissä. Puhu lapsen kanssa. Kerro, että olet pahoillasi ja että aikuisetkaan eivät saa käyttäytyä raivokkaasti ja että teet kaikkesi, että näin ei käy. Kerro, että se on sinun eikä lapsen ongelma, jos et aina pysty hillitsemään itseäsi. Tärkeää on, että lapsi ymmärtää, ettei hänessä ole mitään vikaa ja että rakastat häntä.

Sitten kuuntele lasta. Kysy lapselta, miten hän tilanteen koki, mitä tunteita se hänessä herätti ja miten hän toivoisi sinun jatkossa toimivan. Muista, että aikuisen tehtävä on palauttaa yhteys lapseen, eikä odottaa, että lapsi ottaa kontaktia. Lapset selviävät todella paljosta, jos vain saavat käydä kokemuksen läpi ja jäsentää sen.

Seuraavaksi mieti, mistä itse voisit nyt hakea tukea.

Hyvä vanhempi on myös silloin, kun ymmärtää, ettei enää itse veny. Hae itsellesi tukea ja apua. MLL:n Vanhempainpuhelin auttaa myös pohtimaan, kenen puoleen kääntyä seuraavaksi. Vie lapsi päivähoitoon, jos tilanne kotona on sellainen, ettei se ole lapselle hyväksi.