Monikulttuurisuus ja kunnioittava kohtaaminen

Koulun arjessa yhdenvertaisuutta voidaan edistää mahdollistamalla kohtaamisia ja ystävystymistä, hyvien suhteiden luomista ja jokaisen oman kulttuuri-identiteetin arvostamista. Opettajat ja muut aikuiset voivat vaikuttaa siihen, että monikulttuurisuudesta tulee koulun rikkaus ja voimavara.

Suomessa asuu eri kulttuureista ja taustoista tulleita ihmisiä. Omasta kotimaasta toiseen maahan muutetaan monista eri syistä. Vieraaseen maahan voidaan muuttaa työn tai opiskelujen takia. Osa ulkomailta Suomeen muuttavista tulee turvapaikanhakijoina tai pakolaisina. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat henkilöitä, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua ja turvaa. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus. Usein kotimaasta lähteminen on ollut viimeinen vaihtoehto.

• Turvapaikanhakijoilla ja pakolaisilla on omassa kotimaassaan epävakaat olosuhteet ja moni joutuu pelkäämään henkensä ja turvallisuutensa puolesta. Henkilö voi joutua pakenemaan kotoaan esimerkiksi sodan tai vainon takia.
• Vainon syynä voi olla esimerkiksi henkilön uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmän kuuluminen tai poliittiset mielipiteet.
• Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta. Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta. Lisää käsitteistä Sanasto – Suomen Pakolaisapu.

Meillä jokaisella on ennakkoluuloja. Olennaista onkin, että omia ennakkoluulojaan pitää haastaa ja punnita.

• Ennakkoluulot syntyvät usein siitä, kun emme tunne jonkin asian todellista laitaa, vaan joudumme olettamaan ja yleistämään.
• Ennakkoluulot harvoin pitävät paikkaansa. Ne voivat kuitenkin olla este tutustumiselle tai keskinäiselle luottamukselle.
• Ennakkoluulot ovat haitallisia, mikäli ne vaikuttavat toisten kohtaamiseen tai kohteluun. Pahimmassa tapauksessa ennakkoluulot voivat johtaa syrjintään tai rasismiin.
• Olennaisinta on se, miten omiin ennakkoluuloihin suhtautuu. Siksi onkin tärkeää tunnistaa omat ennakkoluulot. Asioista tulee kerätä tietoa ja tarvittaessa muuttaa omia asenteitaan.

Rasismin taustalla on usein pelkoa, tiedon puutetta, vahvoja ennakkoluuloja ja stereotyyppistä ajattelua. Rasistinen käytös voi saada huomaamatta alkunsa esimerkiksi siitä, että muualla syntyneiden oppilaiden kanssa ei puhuta tai valitaan ryhmät ja välituntien oleskelupaikat syntyperän mukaan. Rasismi luo vihamielistä ilmapiiriä sekä pelkoa, josta kärsivät kaikki. Pahimmillaan rasismi voi aiheuttaa nuoren syrjäytymistä tai heikentää menestyksen mahdollisuuksia.

• Rasismia on ihmisten tai ihmisryhmien asettaminen muita alempiarvoisempaan asemaan esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella.
• Rasismia on syrjintä ja ihmisryhmän huono kohtelu.
• Arjessa rasismi ilmenee loukkaavina tekoina: poissulkemisena, vihjailuna, nimittelynä, rasistisena vitsailuna, nöyryyttävänä suhtautumisena, halveksuntaa osoittavina ilmeinä, eleinä tai jopa väkivaltana.
• Rasismia voi olla myös yhteiskunnan rakenteissa, esimerkiksi työnhaun eri vaiheissa, viranomaisten tavassa kohdella ihmisiä tai asiakaspalvelutilanteissa.
• Rasistinen puhetapa aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta ja luo rasismin kohteena oleville ihmisryhmille tunnetta siitä, että ei kuulu joukkoon.

Omista mielipiteistä ja ennakkoluuloista huolimatta on tärkeää, että jokaista kohdellaan kunnioittavasti. Kaikilla ihmisillä on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi haluamallaan tavalla, ilman pelkoa leimaamisesta tai lannistamisesta. Jokainen voi kiinnittää huomiota siihen, kuinka puhuu toisista ihmisistä. On tärkeää puhua siten, että luodaan me-henkeä, eikä tuoteta toiseutta käyttämällä syrjivää puhetapaa.

Pohdi yhdessä oppilaiden kanssa, miten koulussa voidaan toimia toisia kohtaan hyväksyvästi ja kunnioittavasti Tehtäväkortti: kunnioittava kohtaaminen

Uuteen kotimaahan sopeutuminen on tärkeää, jotta jatkossa voisi opiskella, tehdä töitä ja kokea kuuluvansa osaksi yhteiskuntaa. Elämän perusasioiden, kuten sosiaalisten suhteiden, ystävien ja tuen saaminen auttaa uutta yhteisön jäsentä. Harrastusmahdollisuudet ja yhteenkuuluvuuden tunne rakentavat uskoa tulevaisuuteen ja kykyyn orientoitua eteenpäin.

Itsessään muutto uuteen maahan on iso stressitekijä. Turvapaikanhakijoina maahan tulleilla voi olla myös takanaan suuria menetyksiä, traumaattisia kokemuksia ja surua. Turvapaikanhakijoilla on usein monia hyvinvointia ja mielenterveyttä kuormittavia asioita käsiteltävänään. Toivo ja optimismi ovat tärkeitä uuden elämän rakentamisessa. Hyvän kotoutumisen edellytyksenä on toivo paremmasta tulevaisuudesta.

Opettajilla ja muilla koulun aikuisilla on tärkeä rooli siinä, että jokainen voi kokea kouluyhteisön turvalliseksi ja itsensä tervetulleeksi. Ulkomailta Suomeen saapuneet eivät osaa useinkaan kieltä eivätkä tunne suomalaisia tapoja ja tottumuksia. Tämä vaatii kouluyhteisöltä erityistä huomiota.

1. Esimerkiksi koulun tukioppilaat voivat tutustuttaa uusia oppilaita koulun tiloihin ja käytäntöihin.
2. Uusille maahanmuuttajaoppilaille voidaan sopia henkilökohtaiseksi perehdyttäjäksi vapaaehtoinen oppilas, joka voi käydä tervehtimässä ja kysymässä kuulumisia sekä seurata, ettei uusi oppilas jää yksin.
3. Pienillä eleillä on valtavan suuri merkitys. Hymy, tervehtiminen ja ystävälliset katseet ovat tärkeitä viestejä, jotka luovat myönteistä ilmapiiriä, vaikka yhteistä kieltä ei ole.
4. Mikäli yhteistä kieltä ei ole, voidaan kommunikaation tukena käyttää kuvia tai Google kääntäjää.
5. Ryhmäyttämisen, erilaisten toimintatapojen ja tempausten avulla luoda kouluyhteisöön me-henkeä.
6. Jos koulussanne on ohjattua välituntitoimintaa, on se hyvä toimintamalli tutustuttaa uusia oppilaita koulun muihin oppilaisiin.
7. Oppilaiden ei tarvitse toimia terapeuttina, tärkeintä on osoittaa myötätuntoa. Kerro tukioppilaalle, kenen koulun aikuisen puoleen voi kääntyä, jos kokee epävarmuutta.