Koulurauhan aamunavaukset
Aamunavaus on kätevä tapa käydä läpi koulurauhaa. Tähän on kerätty erilaisia koulurauhatyötä tukevia aamunavaustekstejä, joita oppilaat voivat lukea lukuvuoden aikana.
Aamunavaustekstit tukevat koulurauhatyön sanomaa oppilaiden osallisuudesta ja viestin viemisestä ”nuorilta nuorille”. Tekstit onkin laadittu oppilaiden luettaviksi.
Aamunavauksessa luettavaksi sopii myös koulurauhan julistusteksti.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on jo usean vuoden ajan järjestänyt tapahtuman, jossa julistetaan koulurauha. Mitä koulurauhalla oikeastaan tarkoitetaan? Onko se vähän niin kuin joulun pyhät kestävä joulurauha, jolloin hiljennytään ja unohdetaan arki? Vai onko se jotakin muuta?
Koulurauhan julistuksen idea on lähtöisin joulurauhasta, mutta julistuksen tarkoitus on hieman eri. Koulurauhan julistuksella halutaan muistuttaa meitä kaikkia siitä, että kaikilla koulumme jäsenillä on oikeus turvalliseen ja tasa-arvoiseen oppimisympäristöön. Julistuksen avulla halutaan myös kiinnittää huomiota koulun toimintakulttuuriin sekä koulun henkiseen ja fyysiseen turvallisuuteen. Lisäksi julistuksen avulla korostetaan teidän oppilaiden, meidän opettajien, kodin ja koulun muun henkilöstön merkitystä työrauhan ylläpitämisessä.
Mitä tämä kaikki siis tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että ketään ei kiusata, ketään ei syrjitä, ketään ei jätetä yksin vaan kaikista pidetään huolta ja kaikille annetaan mahdollisuus tulla kouluun aamulla ilman pelkoa siitä, mitä päivän aikana tapahtuu. Kaikilla annetaan toisin sanoen työrauha, oppilailla on mahdollisuus rauhassa suorittaa koulutyötään ja opettajilla on mahdollisuus tehdä oma opetustyönsä ilman häiriötä. Tarkoituksena on luoda koulustamme paikka, jonne on hyvä tulla.
Toisin kuin joulurauhan julistus, koulurauhan julistuksen sanoma ei ole tarkoitettu vain muutamalle ensimmäiselle päivälle lukuvuoden alussa, vaan meidän tulisi ylläpitää sitä ympäri vuoden. Voimme kaikki omalla toiminnallamme vaikuttaa siihen miten hyvä koulurauha koulussamme vallitsee. Teidän oppilaiden, kuten myös meidän opettajien, tulisi soveltaa koulurauhan sanomaa myös muilla elämäämme alueilla sekä muistaa, että erilaisuus on rikkaus. Olemme kaikki erilaisia, mutta samanarvoisia.
Vietämme tänään ystävänpäivää, pyhän Valentinuksen muistopäivää, jota Suomessa on vietetty 80-luvulta asti. Ystävien muistaminen ja huomioiminen on tärkeä asia, sillä he ovat ihmisiä, joiden kanssa voimme jakaa jokapäiväiset ilomme ja surumme.
Pidämme usein ystävyyttä ja ystäviä itsestään selvinä asioina, jotka kuuluvat kaikkien elämään ja unohdamme, että on paljon ihmisiä, jotka ovat yksinäisiä ja toivovat kohtaavansa sen ikioman parhaan ystävän. Jos ajattelet hetken elämää ilman ystäviäsi, miltä se tuntuu? Olo tuntuu tyhjältä ja yksinäiseltä. Päivän hauskoja hetkiä ei voi jakaa ja niille ei voi jälkeenpäin nauraa kenenkään kanssa. Ikäviltä tuntuvista asioista ei voi puhua ystävälle, joka ymmärtäisi miltä meistä sillä hetkellä tuntui.
Ystävien merkitys on suurempi kuin jokapäiväisessä elämässämme edes huomaamme. Vasta ajateltuamme miltä tuntuisi olla ilman heitä, huomaamme että monet asiat menettäisivät merkitystään, kun ei olisi ketään kenen kanssa jakaa niitä.
Tänään, ystävänpäivänä, mutta myös muina, aivan tavallisina päivinä voimme näyttää mitä ystävämme merkitsevät meille. Voimme myös löytää itsellemme uusia ystäviä, jotka ehkä vielä tuntevat olonsa yksinäisiksi. Voimme olla niitä vielä löytämättömiä parhaita ystäviä, ja vaikka emme olisikaan juuri se paras ystävä, voimme silti osoittaa välittävämme toisesta.
Lopuksi vielä Nalle Puhin sanoja mukaillen: Ei mikään jännittävä tunnu paljon miltään kun sitä ei voi jakaa kenenkään kanssa. Yhdessä (Kahdestaan) on paljon miellyttävämpää.
Musiikkiehdotuksia: Queen: Friends will be friends
Päivän aikana ehdimme tuntea monenlaisia erilaisia tunteita. Omia tunteitaan on joskus vaikea ymmärtää ja aina ei oikein tiedä pitäisikö toimia tunteella vai järjellä. Aina ei myöskään oikein edes itse tiedä miltä tuntuu.
Monien aamu alkaa väsymyksen tunteella, josta tunnetila päivän mittaan saattaa vaihdella pettymyksestä iloon ja surusta onneen. On kuitenkin henkilökohtaista millaisia tunteita päivän tapahtumat meissä herättävät ja sama tapahtuma saattaa herättää sinussa erilaisen tunteen kuin muissa.
Kiusaaminen on tilanne, jossa kiusaajan ja kiusatun sekä sivusta kiusaamista seuraavien tunnetilat ovat erilaisia. Kiusaaja saattaa tuntea riemua siitä, että saa toisen vaikkapa itkemään. Kiusattu puolestaan tuntee itsensä ehkä surulliseksi, pettyneeksi ehkä jopa hämmentyneeksi, siitä miten häntä kohdellaan. Luokkatoverit, jotka seuraavat tilannetta ulkopuolisina siihen puuttumatta, tuntevat todennäköisesti kaikki hieman erilailla. Toisten tuntemukset ovat lähellä sitä, mitä kiusaaja tuntee, toisten taas lähempänä kiusatun tunteita. Osalle taas tilanne saattaa olla yhdentekevä.
Kiusaamistilanteessa voi kuitenkin myös olla henkilö, joka voi tuntea itsensä rohkeaksi. Millainen henkilö mielestänne voisi kiusaamistilanteessa tuntea itsensä rohkeaksi? Aivan oikein. Se, joka puuttuu kiusaamiseen on rohkea. Hän ei välttämättä tunne itseään rohkeaksi, mutta monien silmissä hän on rohkea, sillä hän uskaltaa tehdä sen mitä monet sivusta seuraajista ehkä haluaisivat tehdä.
Tunteiden osalta voimme ottaa itsellemme tavoitteeksi sen, ettemme aiheuttaisi kenellekään tarkoituksella surua tai pettymystä vaan pyrkisimme tekemään muut iloisiksi ja tuottamaan heille onnea.