Mihin tarvitsemme tulevaisuuslukutaitoa?

Kirjoittaja on koulutusasiantuntija Maija Mäki Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemiasta Turun yliopistosta.

Luottamus ja turvallisuuden tunne tulevaisuutta kohtaan on saanut kuluneen koronakevään aikana kolauksia varmasti aivan jokaisella meistä. Kun nykyhetki on nyrjähtänyt hetkeksi raiteiltaan, on tulevaisuuskin alkanut näyttää yhä sumuisemmalta. Tällaisessa ajassa korostuvat tulevaisuustaidot, jotka vahvistavat uskoa tulevaisuuteen. Tulevaisuuslukutaitoa voidaan pitää nykyajan kansalaistaitona.

Tulevaisuuslukutaidolla tarkoitetaan kykyämme ajatella tulevaisuutta luovasti ja kriittisesti sekä tehdä tulevaisuuteen vaikuttavia valintoja ja päätöksiä ajattelumme perusteella.

Tietoisuutemme suuntautuu aktiivisesti tulevaisuuteen arjen valintojen sekä pidemmälle tulevaisuuteen suuntautuvien päätösten kautta. Meillä on erilaisia käsityksiä siitä, miten voimme tulevaisuuteen vaikuttaa. Saatamme myös ajoittain epäillä omia vaikuttamismahdollisuuksiamme.

Tulevaisuuslukutaito on kuitenkin taito, jota voi kehittää ja vahvistaa – jo lapsesta asti.

Kysyn tässä tekstissä, mihin tarvitsemme tulevaisuuslukutaitoa. Vastaus tiivistyy mielestäni kolmeen olennaiseen asiaan, jotka ovat tulevaisuuslukutaidon käsitteen keskiössä: rohkeuteen kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, kykyyn ajatella kriittisesti niin nykyhetkeä kuin tulevaakin sekä empatiaan, joka koskee koko elonkirjoa. Tulevaisuuslukutaito vahvistaa siten vastuullista toimijuuttamme tulevaisuutta kohtaan.

Kuvittelukykymme, vapaus ja rohkeus kuvitella tulevaisuuksia, on taito, joka auttaa pitämään tulevaisuuden avoimena. Tulevaisuus mahdollistuu kuvittelussa. Kuvitteleminen avaa vaihtoehtoja ja kehityssuuntia, joita saatamme pitää epätodennäköisinä tai epäuskottavina. Samalla se saattaa tuoda esille jotain aikaisemmin huomaamatonta ja piilotettua. Kuvittelu on ajattelun joustavuutta. Kuvittelun vapaus on taito, jota lapsilta ei saa viedä, vaan siihen tulee rohkaista.

Kriittisen ajattelun taito liittyy siihen, että pystymme hahmottamaan yhteiskuntamme rakenteita ja systeemejä. Kriittinen ajattelu auttaa hahmottamaan yhteiskunnan valtarakenteita ja syy-seuraus-yhteyksiä. Se on myös perusta sille, miten ymmärrämme tulevaisuuden vaikuttavan nykyhetkessä. Samalla kyky kriittiseen ajatteluun vahvistaa tulevaisuuden tekijyyttä, sillä se auttaa ymmärtämään päätöksentekoon liittyviä prosesseja sekä tulevaisuusajattelua päätöksenteon taustalla.

Kyky empatiaan muita ihmisiä ja koko elonkirjoa kohtaan on asia, joka on näistä kolmesta esille nostamastani seikasta lähimpänä tulevaisuustekoja. Tulevaisuussuuntautunut empatia auttaa toimimaan ja tekemään päätöksiä ennakoivasti, pitkälläkin aikajänteellä. Lapset pystyvät tekemään merkittäviä tulevaisuustekoja empatian perusteella. Oma neljättä luokkaa käyvä poikani on jo pitkään kerännyt roskia koulumatkansa varrelta roskikseen. Pienet arjen teot pohjautuvat kykyyn tuntea empatiaa koko elonkirjoa kohtaan. Ne tuottavat tekijälleen mielihyvää ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Muistijäljet lapsena tehdyistä empatiaa vaatineista teoista kantavat pitkälle aikuisuuteen. Ne luovat perustan vastuulliselle aikuisuudelle.

Erilaiset ajatusleikit antavat inspiraatiota tulevaisuuden kuvittelulle. Scifi on esimerkki lajityypistä, joka tarjoaa tulevaisuuden kuvittelemiselle virikkeitä rohkaisten samalla myös yhteiskuntakriittiseen ajatteluun. Niin elokuvat, kirjat kuin sarjakuvatkin toimivat useilla aikatasoilla, ja usein aika-avaruutta väännellään monimutkaisiin kudelmiin.

Ranskalaisessa Valerian ja Laureline -sarjakuvassa tulevaisuus on läsnä aivan samalla tavoin kuin menneisyys ja nykyhetkikin. Rajoilla -albumissa (1989) eräs menneisyyttä muokanneista hahmoista toteaa seuraavasti:

Olin väärässä yrittäessäni uudelleen kirjoittaa historiaa. Tärkeää on luottaa tulevaisuuteen, nyt ymmärrän sen.

Tulevaisuuslukutaito vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen ja siihen, että omilla teoilla ja valinnoilla on merkitystä tulevaisuuden kannalta. Tulevaisuuslukutaidon kehittäminen kouluympäristöissä pyrkii takaamaan kaikille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua tulevaisuuden rakentamiseen. Kyse on tulevaisuuden omistajuudesta: yhdenvertaiset tulevaisuustaidot kuuluvat kaikille yhteiskuntamme jäsenille.

Ammatti: Tulevaisuusorientoitunut etnologi, joka työskentelee parhaillaan Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemiassa (TVA) Turun yliopistossa. TVA tarjoaa tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuutta kymmenen jäsenyliopiston opiskelijoille. TVA toimii myös avoimen yliopiston puolella.

Lempipeli: Descent-lautapeli, jossa toimin yleensä pelinjohtajana, kun muut perheenjäsenet seikkailevat fantasiapelin maailmoissa. Peli tarjoaa seikkailua, taktikointia ja noppataisteluja sekä loputtomasti yksityiskohtia lisäosien, pelihahmojen erityistaitojen ja hahmoille ostettavien varusteiden kautta.

Lempiasiani koulussa oli: Olin lukutoukka, joka viihtyi kirjojen ja sarjakuvien maailmoissa. Lempipaikkani oli koulun oma kirjasto, josta löytyi aina jotain uutta ja mielenkiintoista luettavaa kotiin.

1. Hiljainen vastarinta
   Toim. Outi Autti & Veli-Pekka Lehtola (Tampere University Press 2019)
   Tämä kirja nostaa esille arkipäivän hiljaista, passiivista ja huomaamatonta vastarintaa. Erilaiset vastarinnan muodot muovaavat myös tulevaisuutta.
2. Kaikkea sattuu
   Toim. Ilari Hetemäki, Pauliina Raento, Hannu Sariola & Tuomas Seppä (TSV & Gaudeamus 2015)
   Mitä sattumat ovat? Kirja sattumista ja niiden merkityksellisyydestä. Tätä kirjaa voi hyvin lukea tulevaisuuslinssien läpi ja pohtia sattumien merkitystä tulevaisuuksien muotoutumisessa.
3. Tulevaisuuden lukujärjestys
   Perttu Pölönen (Otava 2019)
   Tämä kirja innostaa luovuuteen, yritteliäisyyteen ja empatiaan. Kirja on suunnattu nuorille ja se nostaa esille sellaisia tulevaisuustaitoja, joiden merkityksen voidaan nähdä säilyvän jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.