Lapset tarvitsevat luottamusta tulevaisuuteen
Kirjoittaja on Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa.
Koronavirusepidemia horjuttaa monien lasten turvallisuudentunnetta ja luottamusta, vaikka se meneekin ajallaan ohi. Lapsemme elävät nopeiden globaalien muutosten aikakaudella ja heitä huolettavat aikaisempia sukupolvia useammin suuret kysymykset ja tulevaisuuteen liittyvät asiat, kuten ilmasto, luonto, teknologia, kulutus ja ravinto. Lapset tarvitsevat aikuisten tukea näiden kysymysten käsittelyyn.
Lasten resilienssiä, minäpystyvyyttä ja luottamusta tulevaisuuteen on tärkeä tukea myös poikkeustilanteesta selviämisessä.
Lasten eriarvoisuus on koronan johdosta lisääntymässä. Korona-poikkeusolot heikentävät erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten hyvinvointia ja poikkeustilanteesta palautumista, ja he tarvitsevat tehostetusti tukea koulunkäyntiin jatkossa. Myös näiden lasten harrastusmahdollisuudet voivat kaventua entisestään, jos perheen taloustilanne ja vanhempien voimavarat heikkenevät yleisen tilanteen johdosta.
Tehokkainta syrjäytymisen ehkäisyä on tukea kaikkien lasten oppimista ja hyvinvointia heidän tutussa kehitysympäristössään, varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Kouluikäisten lasten kohdalla koulun kerhotoiminnalla on tässä tilanteessa erityinen merkitys.
On tärkeää luoda lasten luottamusta tulevaisuuteen ja taitoja selviytyä nopeasti muuttuvassa maailmassa.
MLL on suunnitellut liiton 100-vuotishankkeena hyvin ajankohtaisen Aikaseikkailu-kerhon. Sen sisältöjä ovat olleet mukana suunnittelemassa mm. dosentti, yliopistonlehtori Marjaana Kangas Lapin yliopistosta, KT, erityispedagogi Erja Sandberg ja koulutusasiantuntija Maija Mäki Turun yliopiston Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemiasta. Yhteistyötä on tehty myös mm. Aalto Yliopiston Junior Labin ja Tulevaisuuskoulun kanssa.
Aikaseikkailu-kerhon tavoite on vahvistaa lasten minäpystyvyyttä ja luottamusta tulevaisuuteen.
Aikaseikkailu on 3.—4.-luokkalaisten lasten oppimista tukeva kerho, joka perustuu tulevaisuuslukutaidon vahvistamiseen, positiiviseen pedagogiikkaan, pelillisyyteen ja ongelmanratkaisutaitojen vahvistamiseen.
- Kerhot ovat lapsille maksuttomia.
- MLL koordinoi, tuottaa aineiston ja sisällöt sekä verkkokurssin kerhojen ohjaajien tueksi.
- Kerhoissa ohjaajana tuttu koulun aikuinen.
- Kerhot tekevät yhteistyötä myös oppilashuollon ja erityisopetuksen kanssa.
- Koulut voivat hakea kerhotoiminnan rahoitusta Opetushallituksesta, jonka edustajille Aikaseikkailu-kerhomalli on myös esitelty.
- Koulut voivat ilmoittautua mukaan käynnistämään Aikaseikkailu-kerhoja syksystä 2020 alkaen.
MLL toivottaa Aikaseikkailun kerholaisille iloisia ja oivaltavia hetkiä tulevaisuuslukutaidon harjoittelun parissa.
Ammatti: pääsihteeri, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Lempipeli: Alias ja arvauspelit
Lempi asiani koulussa oli: Kielten opiskelu ja koulun yhteiset asiat
Kolme kirjavinkkiäni:
- Tulevaisuuden lukujärjestys
Perttu Pölönen (Otava 2019)
Kirja virittää ajattelemaan tulevaisuuden maailmaa, nopeita muutoksia ja tulevaisuustaitoja. Mitä tekemistä nanoteknologialla on rakkauden tai inhimillisyyden kanssa? Näitä asioita Perttu pohtii kirjassa. Suuret muutoksen megatrendit mullistavat elämää monella tavoin ja niihin sisältyy sekä mahdollisuuksia että uhkia. Tulevaisuudentaitoja vahvistamalla löydämme yhdessä ratkaisuja myös kiperiin kysymyksiin. Tärkeää on vaalia mielen taitoja, uteliaisuutta, leikkiä ja mielikuvitusta! - Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa
Laura Kolbe ja Katriina Järvinen (Kirjapaja 2012)
Tämä kirja on jo muutaman vuoden vanha, mutta ajankohtainen ja valaiseva kirja eri elämäntaustoista tulevien ihmisten kokemusmaailmasta. Jos ajattelet, että luokkayhteiskunta on historiaa, saat vähän uutta ajateltavaa tämän luettuasi. Tarinat pitivät kiinnostuksen hyvin yllä loppuun saakka. - Tatun ja Patun päivitetty Suomi
Aino Havukainen ja Sami Toivonen (Otava 2017)
Kirjassa käsitellään parodian keinoin kulttuurisia tapoja ja stereotypioita. Se tarjoaa mahdollisuuden käsitellä kulttuurista moninaisuutta lasten kanssa. Tutkija Jaana Pesonen kirjoittaa kirjallisuuden tutkimuksen aikakauslehden artikkelissa (Avain 3/2017), että Tatun ja Patun päivitetty Suomi osoittaa, ettei ole yhtä yhtenäistä kansaa ja tarinaa, vaan kieliltään, taustoiltaan ja arvoiltaan moninainen Suomi.