Siirry sisältöön

Koulun kerhotoiminta on osa koulun osallistavaa toimintakulttuuria

Artikkelin on kirjoittanut Tiina Karhuvirta, osallisuus- ja demokratiakasvatuksen erityisasiantuntija Kehittämiskeskus Opinkirjosta. 

Koulun kerhotoiminnalla on monia myönteisiä vaikutuksia. Laadukas ja monipuolinen kerhotoiminta on yksi yhteisöllisyyttä edistävä rakenne, kun kerhoissa lapset tutustuvat toisiinsa.

Kerhotoiminta on samalla yksi osallistavaan toimintakulttuuriin liittyvä asia. Oppilaiden osallisuus lisääntyy, kun he ovat mukana suunnittelemassa koulunsa kerhotarjontaa. Kerhotoiminnan luonteeseen kuuluu osallistujien kuuleminen ja kuunteleminen, toiminnan suunnittelu yhdessä, yhteisen keskustelun ja päätöksenteon toteuttaminen.

Eräässä kerhopilotissa havaitsimme, että toiminnan aikana lapset antautuivat ohjaajan kanssa syvällisiin keskusteluihin aiheista, jotka ohjaajana toimineen opettajan näkökulmasta olivat yllättäviä. Lapset, joiden suhtautuminen koulunkäyntiin oli haastava, olivatkin kerhotunneilla omaehtoisesti keskustelleet koulunkäynnin merkityksestä ja miksi ylipäätään lapset käyvät koulua.

Kouluympäristössä järjestettävissä kerhoissa ohjaajina toimivat opettajat voivat reflektoida myös omaa toimintaansa.

Erilaisissa Opinkirjon toteuttamissa kerhopiloteissa on antauduttu pohtimaan opettajan ja ohjaajan roolien yhtäläisyyksiä ja eroja ja kokeiltu opetusmenetelmien kehittämistä. Jotkut kerhot ovat linkittyneet osaksi koulun toimintaa ja avanneet lapsille ja nuorille mahdollisuuden olla mukana kehittämässä koulun toimintakulttuuria oppilaita osallistavaksi. Joskus kerhojen ohjaaminen on ollut harjoittelua siihen, miten opettaja voi kehittää opetustaan entistä osallistavammaksi.

Lapselle oman koulun kerhot ovat väylä, josta löytää omat kiinnostuksen kohteet. Monipuolinen kerhotarjonta mahdollistaa uusien taitojen kehittämisen tai uuden harrastuksen löytämisen sellaistenkin aiheiden piiristä, jotka eivät ole tuttuja lapsen lähipiirille. Kouluissa kerhot voivat innostaa lapsia harvinaistenkin teemojen pariin, kuten tieteeseen, teknologiaan, vaikuttamiseen tai aikaseikkailuun.

Koulun kerhotoiminta on lähipalvelu, jonka lapset tavoittavat helposti ja joka on tarjolla kaikille lapsille yhdenvertaisesti riippumatta perheen taustasta, varallisuudesta tai muista lapsesta riippumattomista asioista.

Aktiivinen kerhotoiminta kouluissa helpottaa lasten mahdollisuuksia viettää mielekästä vapaa-aikaa. Aina ei tarvitse harrastaa tavoitteellisesti, edetä taitotasolta toiselle tai yleensäkään suorittaa omaa vapaa-aikaansa.

Mutta vapaa-ajalla voi olla mielekäs tarkoitus ja sisältö, johon kerhot voivat antaa mahdollisuuden. Joskus lapsetkin voivat olla vain vapaalla, jutella kavereiden kanssa ja keksiä itse omaa tekemistä. Taitava kerhon ohjaaja tarjoaa tällaisenkin mahdollisuuden turvallisessa ympäristössä omalla koululla.


Ammatti: Erityisasiantuntija, osallisuus- ja demokratiakasvatus, Kehittämiskeskus Opinkirjossa.

Lempipeli: Matkalippu (Ticket to Ride)

Lempiasiani koulussa oli: Historia

Kolme kirjavinkkiäni:

  1. Ryhmäilmiö – pintaa syvemmälle koulun ryhmäilmiöihin
    Nikkola T. ja Löppönen, P. (Kehittämiskeskus Opinkirjo ry, 2014) 
    Helposti lähestyttävä opas ryhmäilmöihin. Kirja rohkaisee syvemmälle koulun tutkimaan  ryhmän toimintaa ja rakentaa toimivampia ryhmiä. Tavoitteena on tukea ryhmiä hyväksymään jäsentensä erilaisuus. Kerhonohjaajalle kirja antaa vinkkejä siihen, miten tarkastella ryhmää ja toisinaan luopua jatkuvan hallinnan tarpeesta.
  2. Muistiinpanoja demokratiaoppitunnista – Millainen on lasten ja nuorten kunta 2010-luvulla.
    Kiilakoski T. ja Gretschel A. (Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusverkosto. Verkkojulkaisu 57, 2021)
    Edelleen ajankohtainen teos, joka tarkastelee lapsen ja nuoren näkökulmasta koulun monia rooleja lapsen elämässä.
  3. Kohti kurinalaista lapsuutta? Kysymys pienten koululaisten iltapäivien (uudelleen) määrittelystä.
    Strandell, H. ja Forsberg. H. (Yhteiskuntapolitiikka 70:6 s. 610-623, 2005)
    Toisinaan on hyvä tarkastella toimintaansa myös kriittisestä näkökulmasta ja jäsentää siten toiminnan viitekehystä.

Aiheeseen liittyvät

Koulun kerhotoiminta

Aikaseikkailu-kerho

Takaisin ylös