Kiusaamisen ehkäiseminen
Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä, ilkeitä puheita takanapäin tai mitä tahansa sellaista toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Usein se on myös jonkun jättämistä luokkakavereiden, kaveriryhmän tai virtuaaliryhmän ulkopuolelle. Kiusaamistilanne ei ole yhtä voimakkaiden nahistelua, vaan kiusattu ei pysty syystä tai toisesta puolustautumaan.
Kiusatuksi tai loukatuksi tuleminen vaikuttaa merkittävästi oppilaan viihtymiseen ja oppimiseen koulussa. Suuri osa kiusaamisesta jää koulun aikuisilta piiloon. Tutkimusten mukaan oppilaat kokevat aikuisten toiminnan kiusaamistilanteissa usein tehottomaksi. Oppilaat ja aikuiset myös määrittelevät kiusaamisen usein eri tavoin. Ongelmakeskeisen, kiusaamisen vähentämiseen pyrkivän lähestymistavan sijaan on perusteltua lähestyä kiusaamisen ehkäisyä keskittymällä ensisijaisesti myönteisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Keskittymällä hyvinvoinnin tukemiseen voidaan ehkäistä myös muita kiusaamiseen limittyviä ilmiöitä kuten syrjintää, häirintää ja vihapuhetta.
Kiusaamisen lisäksi kaikenlaisen loukkaavan kohtelun tunnistaminen kouluyhteisössä on tärkeää, sillä kiusaamisen polttoaineena toimii ilmapiiri, jossa sallitaan muiden loukkaaminen tai toista halventava puhetapa. Myönteisiin tavoitteisiin keskittyminen sitouttaa koko kouluyhteisön kiusaamista ennaltaehkäisevään työhön. Kaikki kouluyhteisön jäsenet voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, minkälainen vuorovaikutuskulttuuri kouluun muodostuu, millainen käytös on yhteisössä sopivaa ja miten muita kohdellaan.
Opettaja ei aina huomaa kiusaamista. Kiusattu oppilas ei itse välttämättä halua kertoa aikuiselle, että häntä kiusataan. Kiusatuksi joutuminen saatetaan kokea häpeänä, asian käsittely pelottaa tai sitten pelätään, että aikuiselle kertomisesta ei ole apua, vaan kiusaaminen päinvastoin pahenee entisestään. Vain noin puolet kiusatuista nuorista kertoo jollekulle kiusaamisesta.
Epäsuorasta kiusaamisesta kerrotaan opettajalle harvemmin kuin suorasta ja avoimesta. Kiusaamisesta kerrotaan todennäköisemmin kotona kuin koulussa. Mitä nuorempia koululaiset ovat, ja mitä useammin heitä kiusataan, sitä todennäköisemmin he kertovat kiusaamisesta. Yksi syy, miksi oppilaat eivät kerro kiusaamisesta on se, etteivät he usko kenenkään puuttuvan asiaan.
Vaikka oppilaat eivät useinkaan kerro kiusaamisesta luokassa, opettaja voi pyrkiä ottamaan selvää luokan tilanteesta seuraamalla erityisen tarkasti, mitä oppilaiden välillä tapahtuu välitunneilla, koulun käytävillä tai oppituntien alussa ja niiden aikana. Jätetäänkö joku oppilas jatkuvasti valitsematta ryhmiin? Nauretaanko jonkun vastauksille toistuvasti? Viettääkö joku oppilas välituntinsa aina tai lähes aina yksin?
Aiheeseen liittyvät
- Mitä kiusaaminen on?
- Nettikiusaaminen
- Kiusaamisen seuraukset
- Seksuaalinen häirintä
- Vertaissuhteet
- Tukea nuorelle
- Koulurauha
- Nuorten mediakyselyn tulokset
- Ettei kukaan jäisi yksin -podcast