Ujo ja hiljainen poika ei haluaisi kavereita. Mitä tehdä?
Poika on luonteeltaan sellainen erakko. Tällä hetkellä nelosluokalla.
Jos hän saisi valita niin mielellään olisi koulun jälkeen vaan kotona, mutta hänen ikäväkseen yksi luokkakavereista asuu viereisessä talossa. Ja eivät tietenkään enää leikki omalla pihalla vaan täytyy suunnistaa sinne ostarille jossa on esim.kirjasto ja muut luokkakaverit. Hän itse ei nauti yhtään sellaisesta.
Olen monta kertaa pelastanut hänet esim. keksimällä tekosyitä(täytyy mennä suihkuun, on ruoka-aika, läksyt tekemättä, kohta lähdetään kauppaan jne) miksei voi mennä ulos. Juu, siis minä aikuisena joudun sanomaan miksei voi mennä ulos koska poika itse ei kertakaikkiaan osaa pitää puoltaan eikä sanoa ei.
Pitäiskö minun nyt sitten pistää pelin poikki, eli aina koulun jälkeen kotiin eikä enää koskaan ulos(siis se kaverin kanssa)?
Tämä kaveri on luokan ns. kingi, mielellään on poikamme kanssa joka on ujo, hiljainen, myötäilevä ja sitä rataa. Muutamia kertoja on kuulemma haukunut poikaa selän takana, mutta poika itse ei uskalla kysyä ja selvittää tilannetta. Itsekään en noita ”kuulemma” haukkuja vielä haluaisi nostaa kissaa pöydälle, mutta tilanne on näin ettei poika uskalla olla poiskaan siinä ringistä. Heidän luokallaan ei ole kauhiasti poikia joten valinnanvaraakaan ei ole.
Niin, harrastuksia ollaan ehdoteltu. Joukkuelajeja ei tule kyseeseen, mutta esim. taidekerho, kokkikerhot ja tuollaiset ollaan käyty. Ei halua niihin enää.
Hei,
kirjoitat ujosta ja yksin viihtyvästä pojastasi. Ujous on synnynnäinen ominaisuus, temperamenttipiirre, joka ei muutu elämän aikana. Ujolle lapselle olisi parasta, jos hänen ominaisuutensa hyväksyttäisiin ja hänelle tulisi sellainen tunne, että piirteessä ei ole mitään vikaa. Samaan aikaan vanhemman kannattaa tukea lasta pikku hiljaa tutustumaan uusiin ihmisiin ja harrastuksiin, omaan tahtiin.
Ujo ihminen arvostaa yleensä enemmän omaa seuraansa kuin ryhmätoimintaa. Harva kuitenkaan haluaa tai pystyy elämään erakkona koko ikäänsä, joten vanhemman tehtävänä on tukea lasta sosiaalisten suhteiden muodostamisessa.
On mukavaa, jos lähellä asuva luokan ”kingi” on kiinnostunut pojan seurasta. Pojalla on kingin kaverina mahdollisuus saada turvattu ”asema” luokan poikien parissa. Pojat liikkuvat useimmiten laumoissa, ja monen mielestä kiusatuksikin tulemista kamalampaa on, jos eristetään ryhmästä kokonaan, ja joutuu ”luopioksi”.
Onko pojallasi ollut aiemmin hyvää kaveria koulussa, päiväkodissa tai muualla? Ujokin lapsi saattaa kaivata kaveria. Ehkä joku samanhenkinen olisi sopivampaa seuraa kuin kingi? Jos on itse rauhallinen ja pohdiskeleva, ei ehkä mielellään hakeudu remuajien seuraan. Joskus samanhenkistä seuraa voi löytää harrastuksen parista (esim. shakkikerho, koodauskurssi, tiedeleiri, arkkitehtikoulu, kuoro jne.). Vaikka aiemmat kokemukset harrastuksista eivät ole innostaneet jatkamaan, voi hieman myöhemmin yrittää ehdottaa uutta toimintaa.
Vaikuttaako poika muuten tyytyväiseltä ja tasapainoiselta? Joskus vetäytyminen porukasta voi johtua siitä, että on tullut kiusatuksi tai kavereiden kanssa on muita ihmissuhdehuolia. Oletko jutellut pojan kanssa tällaisista asioista?
Hätävalheiden kertominen pojan puolesta ei ehkä ole kovin hyvä malli ihmissuhteiden hoitamisessa. Pojalla on oikeus kieltäytyä seurasta tai toiminnasta, joka ei häntä kiinnosta. Kohteliasta kieltäytymistä on hyvä opetella kotona etukäteen. Muille ei ole pakko kertoa mitään täsmällistä syytä. Voi sanoa esimerkiksi, että ”kiitos minulle ei tänään sovi”, tai ”kiitos, minulla on muuta menoa/ muita suunnitelmia”, tai ”teen mielelläni kanssasi jotain muuta, kuten x, mutta en välitä lähteä ostarille”. Monet tietysti pitävät kohteliaana, jos esittää täsmällisen syyn kieltäytymiselle, mutta sen vaatiminen on epäkohteliasta.
Minusta poikaa kannattaa hellästi ohjata muiden poikien seuraan, ainakin silloin tällöin. Ihmiseksi kasvetaan muiden ihmisten kanssa ja sosiaalisia suhteita voi harjoitella vain olemalla muiden kanssa tekemisissä. Vaikka perhesuhteet ovat ensisijaisen tärkeät lapselle, tulee lapsen oppia olemaan myös samanikäisten seurassa. Myöhemmin murrosiässä ikätovereiden seura on erityisen tärkeää. Silloin luodaan ystävyysuhteita ja opetellaan pärjäämään muiden kanssa, jotta osataan opiskella ja työskennellä yhdessä, ja jotta osataan perustaa ja ylläpitää myös muita ihmissuhteita, kuten parisuhde.
Joukkuelajeja on monenlaisia, ja niissä opitaan tulemaan toimeen porukassa. Jos joukkuelajit tuntuvat ylivoimaiselta ajatukselta, on muusta urheilusta usein hyötyä poikana kasvamisessa. On monia yksilölajeja, joissa harjoitellaan ryhmässä, esim. uinti, jousiammunta, tennis, hiihto, juoksu jne. Hyvä fyysinen kunto ja oman kehon tuntemus tuo lapselle itsevarmuutta ja hän myös jaksaa paremmin henkisiä harrastuksiaan.
Toivottavasti poikasi jaksaa antoisan yksinolon lisäksi käyttää hieman aikaa kavereiden kanssa oleiluun.
Hei Shiny,
Kirjoitat neljäsluokkalaisesta pojastasi, jota kuvaat erakoksi.
Jokainen lapsi on yksilö ja kehittyy omaa tahtiaan. Tempperamentti määrittää persoonaa paljon. Neljäsluokkalainen on usein tasapainoinen, aktiivinen ja monista asioista kiinnostunut. Hän haluaa kokea olevansa tarpeellinen ja luottamuksen arvoinen. Tämän ikäinen saattaa kuitenkin ajoittain käpertyä omiin oloihinsa, olla tyytymätön itseensä, kokea olevansa ulkopuolinen ja pohtia suuria maailmankaikkeuteen liittyviä kysymyksiä. Kehityksessä voi olla esimurrosiän merkkejä: uhmakkuutta, kömpelyyttä, huolimattomuutta, rauhattomuutta ja herkkyyttä.
Lapsen kasvaessa kohti esimurrosikää kaverit ovat yleensä entistä tärkeämpiä. Heidän mielipiteillään on yhä suurempi merkitys: On tärkeää olla hyväksytty.
Koulunkäynti on olennainen osa poikasi ikäisen lapsen elämää. Koulussa opitaan uusia tietoja ja taitoja, niin eri oppiaineisiin kuin elämäntaitoihinkin liittyen. Erityisen merkittävä on koulun rooli lapsen sosiaalisen elämän keskuksena; siellä tutustutaan uusiin ihmisiin, luodaan ystävyyssuhteita ja harjoitellaan toisten kanssa toimimista.
Oletko keskustellut poikasi kanssa, miksei hän nauti harrastuksista tai muiden kanssa puuhailusta? Oletko ollut yhteydessä kouluun ja opettajaan – onko mahdollista, että koulussa häntä kiusattaisiin? Tai voisiko hänellä olla esimerkiksi oppimisvaikeuksia, jotka vievät liikaa energiaa?
Olisi varmasti hyvä pohtia keinoja, miten vahvistat poikasi itsetuntoa, jotta hän uskaltaa sanoa ”ei” ja puolustaa itseään. Tärkeää olisi myös, että hän löytää iloa elämäänsä yhdessä kavereiden kanssa. En lähtisi ”pelastamaan” häntä näistä joskus hankalistakin sosiaalisista tilanteista ”valehtelemalla” syitä miksei hän pääse ulos. On tärkeää, ettei hän opi vain myötäilemään ”luokan kingin” tai kenenkään muun vahvan persoonan mielipiteitä, vaan hän kasvaa omaksi ainutlaatuiseksi itsekseen omine mielipiteineen ja tahtoineen.
Mitä kaikkia keinoja voisit miettiä, että poikasi rohkaistuisi? Hänessä on varmasti paljon vahvuuksia – kehu ja kannusta häntä niiden kautta! Voitte myös puhua siitä, että on tärkeää kuunnella omaa itseään, ja että hän kelpaa ja on hieno ihminen juuri sellaisena kuin on. Mitä onnistumisen kokemuksia voisitte hänelle erityisesti hankkia, jotta hänen itsetuntonsa vahvistuisi entisestään?
Kannustaisin olemaan myös yhteydessä kouluun ja keskustelemaan opettajan kanssa, miten hän asian näkee. Voit olla myös yhteydessä kuntasi terveyskeskukseen tai perheneuvolaan, jos asia sinua mietityttää.
Voit myös soittaa meille MLL:n Vanhempainpuhelimeen nimettömänä, ja keskustella asiasta MLL:n koulutetun päivystäjän kanssa. Tavoitat meidät numerosta 0600 122 77. Päivystysaikamme ovat ma 10-13 ja 17-20, ti 10-13 ja 17-20, ke 10-13, to 14-20.
Hei
On parempi että poikasi on rauhallinen ja viihtyy myös kotona eikä mikään kulmakuntien kingi, jonka pitää näyttää kaikille muille miten asiat hoidetaan.
Positiivista on että poikasi halutaan mukaan ikäistensä porukkaan, eikä häntä yritetä sulkea pois. Tämäntyyppinen tilanne voisi ainakin koulussa olla poikaasikin harmittava tekijä.
Kerroit että poikasi on koittanut jo monenlaisia harrastuksia. Onko hänellä kuitenkin jotain erityistä mielenkiinnon kohdetta, jonka kautta hän voisi löytää samanhenkisiä kavereita esim. alaa harrastavista seuroista
(esim. radioamatöörit, valokuvaus yms). Jos alueenne lähettyvillä on jotain nuorisotiloja/tapahtumia, joissa voi myös tutustua samanhenkisiin nuoriin kannattaa niitäkin harkita. Jos asutte pienemmällä paikkakunnalla internetin kautta voitte löytää erilaisia varteenotettavia vaihtoehtoja.
Uskon että sinun on rohkaistava poikaasi siinä että hänen on uskallettava sanoa tälle kingille, ettei häntä ehkä huvita/hän ei jaksa joka ilta lähteä ostarille hengailemaan. Siitä voi ehkä aluksi nousta haloo, mutta jokaisen meistä on opittava sanomaan ei ja pitämään puolensa enemmin tai myöhemmin.
Jos poikasi on vielä kovasti etsimässä itseään tukisin itse häntä myös ”tiukkana” äitinä määrättyjeniltojen osalta niinsanotulla ”virallisella” kotiintulopakolla.
Koittakaa kuitenkin löytää hyvä tasapaino kodin, ystävien ja uusien omien kiinnostuksenkohteitten välillä.