lapseni on aloittanut koulun ja ystävystynyt toisen kansa samalta luokalta. Uudella ystävllä on välillä hurjat jutut. Välillä leikitään vanhempaa, joka istuu vankilassa, kun on tappanut lapsensa. Välillä kertoo miten on nainut poikaystävänsä kanssa. Jutut ovat pienelle niin hurjia, että mietin mitä tehdä. Toki olen noissa tilanteissa selventänyt asioita ja puhunut ”järkeä”. Vaan sitähän en tiedä miten hurjia juttuja on kun kahdestaan ovat. Ehkä olen turvallinen aikuinen, jolle voi puhua hurjia ja joka oikoo käsityksiä. se on hyvä. Vaan mietin nyt omaa lastani, miten mennä eteenpäin. olisiko hyvä pitää leikkitaukoa. Sitä olen puhunut omalleni, ettei kaikkea tarvitse uskoa ja voi oman pään pitää myös.Kun kiva kaveri on kyseessä, etten halua ihan rajoittaa keskenään olemista vaan onko mielipteitä? eristäminen, kun ei ole mielestäni se oikea asenne. Oppimassahan ollaan tässä elämässä vaan en tahdo ettäoma lapseni joutuu liian koville kaverinsa kanssa, joka ilmeisesti käsittelee vanhempiensa eroa.
Voisitko ottaa asian puheeksi kaverin lähivanhemman kanssa? Ehkä ei kannata sanoa suoraan, että jutut tulevat ykspuolisesti juuri tuolta kaverilta. Sen sijaan jotakin yleisempää: olen huolestuneena seurannut tyttöjemme leikkejä/ he puhuvat mm naimisesta ja vankilassa istumisesta/ oletko huomannut vastaavaa?/ olen puhunut asiasta oman tyttöni kanssa/ piätisiköhän sinunkin puhua?/miten voisimme kummatkin ohjata tyttöjä mukavammankuuloisiin leikkihin, juttuihin.
Toinen asia mitä itse yrittäisin, olisi se että ohjaisin mahdollisimman paljon tyttöjen yhdessäoloa. Tuon ikäiset yleensä suhtautuvat ihan positiivisesti siihen kun aikuinen leipoo, luistelee, menee uimaan tai askartelee heidän kanssaan.
