Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käyttäjäystävällisyyttä ja toimivuutta. Jatkamalla verkkosivuilla vierailua, hyväksyt evästeiden käytön vieraillessa Mannerheimin Lastensuojeluliiton verkkosivustolla. Lisätietoja.
Ovat tarpeen sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.
Luovat tilastollista tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivua ja tiivistävät pyyntöjen toteutuksen nopeutta.
Keräävät tietoa ja analysoivat, kuinka loppukäyttäjä käyttää verkkosivuja ja mitä mahdollista mainontaa käyttäjä on nähnyt ennen vierailuaan verkkosivuilla. Koordinoivat ja mittaavat mainoksia. Käytämme yhtä tai useampaa evästettä verkkomarkkinointiin ja kohdentamistarkoituksiin sekä kiinnostuksen kohteisiin perustuvan käyttäjäprofiilin luomiseen.
Hei!
Tuoreen ekaluokkalaisen äitinä täällä ihmettelen tilannetta, joka nyt on tullut vastaan. Koulua on kestänyt pari viikkoa, mutta aiemmin mukava, tasapainoinen ja positiivinen poika on muuttunut tänä aikana mielestämme tosi paljon. POika on meidän perheestä ensimmäinen ekaluokkalainen, ja kovasti nyt tätä ihmettelemme.
Illat koulun jälkeen tuntuu olevan pelkkää haastamista, venkoilua, kiukuttelua, ”äiti on tyhmä”, mikään ei huvita jne. Vaikea selittää kokonaisuutena, mutta jotenkin negatiivinen ilmapiiri meillä nykyisin illalla on. Harmittaa itseäkin, kun sitten tulee asiaa päiviteltyä ja hänelle äsähdeltyä. Nyt jopa haastava 4v pikkuveli alkaa tuntua sopuisalle kaverille tähän koululaiseen verrattuna. Ja toisaalta, huonoa käytöstä ei mielestäni voi/pitäisi hyväksyä, jos kodin pelisäännöt on tähän asti olleet selkeät.
Ajatuksissani olen monta kertaa tuumannut että ”meidän kiva poika meni koulussa pilalle”… Tämä tietysti on suuri kärjistys, ymmärrän että koulun aloitus on iso muutos ja haaste ja varmasti 7 v:lle raskasta. Koulupäivän jälkeen hän on iltapäiväkerhossa, ja tuntuu tykkäävän sekä kouluhommista että kerhosta. Kuitenkin lähes kaikki asiat mitä koulussa on tapahtunut, pitää ”hohtimilla kiskoa”, eli ei haluaisi kertoa mitään, ei muka muista tms. Aamuisin lähtee kyllä hyvillä mielin kouluun, isänsä on häntä nyt alkuun auttamassa oikeaan aikaan liikkeelle.
Mietin tässä, että mikä olisi paras keino tukea ja kannustaa häntä? Ja onko odotettavissa, että tämä jatkuu seuraavat 9 vuotta?? Vai onko tämä jotain muutosvaiheen uhmaa, väsymystä vai mitä?
muiden kokemuksia/neuvoja kyselee
Huolestunut Äiti
Meillä tunnollinen lapsi oli aluksi myös kärttyinen, kun aloitti koulun. Minäkin säikähdin, että mikä on pielessä, mutta kun koulua oli jatkunut jonkin aikaa, meno tasaantui. Veikkaan, että se oli jonkinlainen yhdistelmä väsymystä, uusia asioita ja tunnollista luonnetta, joka ehkäpä stressaa enemmän… Onnea koulutaipaleelle!
Hei,
Minustakin tuntuu, että meidän poikamme on vaihtunut koulussa. En enää tunnista aina häntä. Oikeastaan heti koulun alettua on lapsi alkanut kotona saamaan aivan hirveitä raivokohtauksia. Ja saattavat kestää tunnin parikin. Se on huutoa, venkoilua, kiukkua, itkua jne. Ne menevät yleensä siihen pisteeseen, ettei hän enää itsekään ymmärrä käytöstään. Itkee vain lohduttomasti.
Nämä kaikki raivokohtaukset kohdistuvat suurimmalta osin minuun. Olen yrittänyt olla hermostumatta, en raivoa takaisin. Jossain vaiheessa sanon kyllä napakasti, että nyt saa riittää. Hän siis yrittää lyödä minua, haukkuu jne. Asioita joita hän ei KOSKAAN tehnyt ennen. Lyömiseen on meillä ihan nollatoleranssi ja sitä en suvaitse. Ja jossain vaiheessa kyllä itselläkin meinaa alkaa pinna kiristymään, kun se sama kohtaus ei vaan lopu. Usein sen kiukun voi laukaista pienikin tekijä. Yksi väärin mennyt läksytehtävä tai unohtunut koulukirja.
Tsemppiä teillekin! Tulehan kertomaan, miten homma etenee.
Koen itse vaan hirveän raskaana erityisesti ne illat, kun olen yksin lasten kanssa. Ekaluokkalainen syö niin kovasti voimavarjoa minulta tällä hetkellä.
Hei!
Meillä poika aloitti koulun viime vuonna. Syksy meni täysin kiukutellessa ja uhmatessa vanhempia. Oli selvästi väsynyt, mutta meno tasaantui ekan puolen vuoden jälkeen eikä keväällä ollut mitään ihmeellistä. Valitettavasti nyt kun koulut alkoi, niin alkoi sama väsynyt kiukuttelu, jota on välillä ollut myös koulussa. Odotellaan vaan taas rauhallisempia aikoja.
Tsemppiä tilanteeseen.