Heippa vaan kaikille. Minua vähän huolestuttaa tytön jättäminen aamulla yksin (olen siis hänen isoäitinsä) ja aamupalan syöminen ym. aamutoimet. Hänellä on viikossa kaksi klo 10 kouluaamua ja kun vanhemmat menevät jo klo 8 töihin niin niinä aamuina 2 tuntia on mielestäni pitkä aika. Koulu on kodin lähellä eikä tarvitse ylittää yhtään autotietä mikä tietysti vähän lohduttaa. Olen ollut hänen seuranaan nämä melkein kolme viikkoa näinä myöhäisinä kouluaamuina, mutta oma työni alkaa kahden viikon kuluttua ja siksi jos teillä jollain on hyviä vinkkejä tai omia kokemuksia, niin ottaisin niitä kiitollisena vastaan. Eipä sen kummempaa. Syksyn jatkoa. Terveisin vähän huolestunut mami.
Hei ekaluokkalaisen huolestunut mami,
Ekaluokkalainen on vielä pieni, ja yksinolo voi tuntua kurjalle. On hienoa, että olet voinut antaa aikaasi pienelle koululaiselle, se on varmasti ollut hänelle tärkeää.
Monelle muullekin tilanne on luokalla sama, onko tyttö ehtinyt vielä tutustumaan muihin lapsiin jotka ovat myös menossa klo:10? Omien lasteni kohdalla kävi niin mukavasti, että löytyi muitakin klo 10:een menijöitä, jotka kaipasivat seuraa, jolloin saimme sovittua lasten keskinäisiä ”kyläilyjä” aamuun. Yhdessä harjoitellen aamutoimetkin ovat mukavampia.
Monet iltapäiväkerhot järjestävät myös ohjattua toimintaa aamulle. Paikkakunnasta riippuen kannattaa selvittää alueen palveluntarjoajat, esim. asukaspuistoista voi löytyä jo aikaiselle aamulle järjestettyä toimintaa. Aamuryhmissä tutustuu myös muihin lapsiin joilla koulu alkaa samoihin aikoihin ja sitä kautta voi saada uusia kavereita.
Kun aamutoimia saa rauhassa opetella vaikka isoäidin tai kaverin kanssa, syntyy niistä onnistumisen tunteita kun osaa tehdä ja toimia itse. Jos tuntuu, että yksiolo askarruttaa, kannattaa keskustella mikä vaihtoehto olisi tytöstä mieluisa: Kaipaako hän seuraa ja löytyisikö vaikka omalta luokalta kaveria jota voisi kysyä seuraksi.
Mukavaa syksyä sinulle mami, ja mukava että olet aktiivisesti mukana pienen koululaisen arjessa.
Hei! Meillä on onneksi ekaluokkalaisella mahdollisuus mennä koulun aamukerhoon, mutta isoveljellä on joitakin myöhäisiä aamuja. Herätämme hänet silloin ajoissa, syömme aamupalan ja teemme muut aamutoimeet yhdessä valmiiksi, ja laitamme repun ja ulkovaatteet eteisen lattialle riviin. Näin ei lapsen tarvitse osata ja muistaa muuta kuin lähteä ajoissa. Yksin oleminen on kyllä vähän kurjaa. Jos on mahdollista, niin soittelen hänelle töistä ja juttelen vähän. Kannattaa tosiaan myös selvittää, asuuko lähellä kavereita, joilla on sama tilanne, tai jopa vanhempi kotona aamulla.
